Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Suomalaisten EU-myönteisyys on yhä ennätystasolla – EU-kielteisyys kumpuaa pettymyksestä demokratiaan ja yhteiskuntaan

EU-myönteisyys on noussut myös EU-nihkeissä perussuomalaisten kannattajissa 22 prosenttiin.

Graafi näyttää, miten eri puolueiden edustajat suhtautuvat Suomen EU-jäsenyyteen.
Kuva: Nanna Särkkä / Yle

Suomalaisten EU-myönteisyys on edelleen ennätystasolla. Suomalaiset ovat asettuneet sekä Naton että EU:n vankoiksi kannattajiksi sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022.

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn Arvo- ja asennetutkimus kertoo, että myönteisesti maamme EU-jäsenyyteen suhtautuu nyt 64 prosenttia.

Vuodesta 1996 tehty EU-mittaus kertoo myös, että EU-kriittisten riveissä on tapahtunut pienehkö liikahdus. EVAn artikkelin kirjoittaja, toimituspäällikkö Sami Metelinen arvioi, että EU lisää monen turvallisuudentunnetta.

– Samat ihmiset suhtautuvat myönteisesti sekä Natoon että EU:hun. Suomalaiset mieltävät asiat niin, että EU on se poliittinen elementti, jonka kautta Suomi kytkeytyy länteen.

EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen nojatuolissa.
EVAn toimituspäällikkö Sami Metelinen kertoo, että EU-vastaisia ihmisiä on Suomessa melko vähän. ”Näitä ihmisiä yhdistää laaja pettymys demokratian toimivuuteen”. Kuva: Karoliina Paavilainen / EVA

EU-kielteisillä synkkä kuva demokratiasta

EU-kannatus on pysynyt samoissa luvuissa edellisvuodesta. Toisaalta erityisen kriittisiä EU:ta kohtaan ovat ne ihmiset, jotka ovat pettyneitä suomalaisen yhteiskunnan toimintaan, Sami Metelinen sanoo.

– Näitä ihmisiä yhdistää laaja pettymys demokratiaan.

Kaikista suomalaista kolmannes pitää demokratiaa toimivana.

Puolueista EU-myönteisyys on saanut aiempaa enemmän väkeä puolelleen myös EU-nihkeissä perussuomalaisissa.

EU-kielteisiä perusuomalaisten kannattajissa on 57 prosenttia, mutta jo 22 prosenttia perussuomalaisten äänestäjistä suhtautuu EU:hun myötämielisesti.

Metelinen on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että perussuomalaiset eivät aja EU:eroa nyt yhtä innokkaasti kuin aiemmin.

– Puheenjohtaja Riikka Purra on sanonut, että EU-eron ajaminen ei ole lähiaikona näköpiirissä.

Poikkeuksellisen suuriin EU-kannatuslukuihin puolueista eli yli 80 prosentin ylletään RKP:ssa (93 %), vihreissä (88 %), SDP:ssä (88 %) ja kokoomuksessa (80 %).

Ikäryhmittäin EU:ta kannatetaan eniten niissä joukoissa, jotka ovat syntyneet EU-maahan.

– Erityisen EU-myönteisiä ovat 18–25-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat, akateemisesti koulutetut ja opiskelijat.

– Suuret ikäluokat hakevat Venäjän hyökkäyssodan jälkeen kansainvälisestä yhteistyöstä turvaa. Nuorilla ihmisillä ja opiskelijoilla korostuu kansainvälisyys.

EVAn tutkimus perustuu 2043 ihmisen vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 31.1.–13.2.2023.