MOSKOVA Venäjällä muistetaan 9. toukokuuta natsi-Saksasta toisessa maailmansodassa saatua voittoa.
Voitonpäivästä on muodostunut Venäjän johdolle ideologisesti tärkein juhla. Venäjän Ukrainassa käymä sota heittää nyt varjonsa myös sen viettoon.
Moskovassa Punainen tori suljettiin jo kaksi viikkoa ennen juhlapäivää. Sotilasparaatit on peruttu yli 20 kaupungissa ja niin sanotut ”Kuolematon rykmentti” -marssit koko maassa.
Marsseissa on ollut tapana muistaa sodassa kaatuneita ja siihen osallistuneita kantamalla näiden valokuvia.
Venäjän viranomaiset vaikuttavat pelkäävän, että Ukraina tekisi jonkinlaisen iskun juhlallisuuksien aikana.
Viime viikolla Venäjän viranomaiset sanoivat ukrainalaisten yrittäneen tehdä miehittämättömillä lennokeilla iskun Kremliin. Jotkut asiantuntijat ovat epäilleet tätä Venäjän omaksi lavastukseksi. Oli tekijä kuka tahansa, tapaus ei ainakaan lisää turvallisuuden tunnetta Venäjällä.
Lue lisää Moskovan järeästä ilmatorjunnasta: Maailman suojatuin kaupunki?
Viime lauantaina jyrkän kansallismielinen kirjailija Zahar Prilepin yritettiin tappaa panssarimiinalla. Venäjän öljyvarastoihin on tehty lennokki-iskuja, ja kaksi rahtijunaa suistettiin raiteiltaan pommi-iskuilla Brjanskin alueella Ukrainan rajan tuntumassa.
Iskujen on spekuloitu ennakoivan Ukrainan vastahyökkäystä.
Sodalla myydään myös uutta sotaa
Moskovassa sotilasparaati on määrä pitää. Viranomaiset ovat vakuuttaneet sen olevan yhtä suuri ja näyttävä kuin edellisvuosinakin.
Venäjän presidentti Vladimir Putin todennäköisesti rinnastaa jälleen puheessaan toisen maailmansodan ja nykyisen sodan Ukrainaa vastaan. Venäjän johto on pyrkinyt maalaamaan sodastaan eräänlaista toisen maailmansodan uusintaa.
Voittoja kuitenkin puuttuu, ja sitä korostaa yksityisen Wagner-palkkasotilasyhtiön perustajan Jevgeni Prigožinin jatkuva nokittelu puolustusministeriön kanssa.
Kuukausien verisistä taisteluista huolimatta Venäjä ei ole saanut Bahmutin kaupunkia Ukrainassa kokonaan hallintaansa.
Marssien peruminen herättää kysymyksiä
”Kuolematon rykmentti” -marssien peruminen poistaa voitonpäivästä yhden tärkeimmistä tavoista, jolla kansalaiset ovat itse voineet osallistua juhlallisuuksiin.
Marsseja alettiin järjestää voitonpäivänä vuonna 2011. Marsseilla venäläiset kantavat sodassa kaatuneiden sukulaistensa valokuvia.
Alun perin tapahtuman ideoivat oppositiohenkisen siperialaisen tv-kanavan toimittajat, kun he huomasivat, että veteraaneja oli yhä vähemmän läsnä voitonpäivän juhlallisuuksissa.
Tapahtuma lähti liikkeelle ruohonjuuritason ilmiönä, mutta valtiovalta otti sen sittemmin kontrolliinsa.
Marssien peruminen on herättänyt Venäjällä paljon spekulaatioita. Virallisesti sitä on perusteltu turvallisuussyillä.
Saattaa olla, että Venäjän vallanpitäjät eivät uskalla ottaa riskiä minkäänlaisesta kansalaisaktiivisuudesta. Jopa ”Kuolematon rykmentti” voisi muuttua mielenilmaukseksi Ukrainan sotaa vastaan.
Jos venäläiset toisivat marssille kuvia Ukrainassa kaatuneista, se voisi tuoda näkyviin Venäjän joukkojen kärsimien tappioiden laajuuden.