Helsingin Suvilahteen suunnitellun 5 000 katsojan Event Hub -viihdekeskuksen edistyminen on herättänyt kiinnostusta myös muita pääkaupunkiseudulla vireillä olevia areena-hankkeita kohtaan.
Selvitimme julkisuudessa aiemmin esillä olleiden jättiareena-hankkeiden tilanteen. Missä vaiheessa ne tällä hetkellä ovat ja milloin niiden rakentaminen mahdollisesti alkaa?
Pian jo kymmenen vuotta suunniteltu Garden Helsinki lähestyy rakentamisen aloitusta. Ensimmäisenä areenoista saattaa kuitenkin toteutua Vantaalle Kehäradan varrelle suunniteltu Arena 3.3, josta on tulossa ylivoimaisesti maan suurin sisäkonserttihalli.
Suomen suurimman areenan rakentaminen saattaa alkaa vuoden päästä
Vantaa on kertonut, että yksityisellä rahoituksella Kivistöön rakennettava tapahtumakeskus on yksi kaupungin lähivuosien kärkihankkeista.
Tämä on näkynyt muun muassa areenan vaatimien kaavojen sujuvana käsittelynä Vantaan päätöksenteossa sekä kaupungin alustavina suunnitelmina vuokrata runsaasti hallin tiloja päiväsaikaan koululaisten liikuntatunteihin.
Hankeyhtiö arvioi aiemmin, että areenan rakentaminen alkaisi jo tämän vuoden lopussa, mutta viivästystä aiheuttaa liikennejärjestelyistä johtuva kaavamuutos. Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Tero Anttilan arvion mukaan se tulee kaupungin päätöksentekoon ensi syksynä.
– Ely-keskus haluaa vielä selvityksellä varmistaa, että Hämeenlinnan moottoritien ja Kehä III:n liittymät vetävät tapahtumien enimmillään aikaansaaman liikenteen, kertoo Anttila.
Anttilan mukaan liikennejärjestelyt todennäköisesti hieman muuttuvat, ja niillä voi olla vaikutuksia myös kaavaan, mutta ne eivät estä hanketta toteutumasta. Kaavan hyväksymisen jälkeen Arena 3.3 viimeistelee hankesuunnitelmansa ja neuvottelee rahoittajien kanssa lopulliset sopimukset.
Hankeyhtiön projektinjohtaja Esa Sillanpää uskoo, että kuokka menee maahan vuoden päästä keväällä.
Arena 3.3:n katsojakapasiteetti saattaa Sillanpään mukaan suunnittelussa vielä hieman laskea. Sitä, kuinka paljon noin 32 000 katsojan esiintymispaikkana markkinoidun areenan paikat vähenevät, Sillanpää ei tässä vaiheessa suostu arvioimaan.
– Joka tapauksessa areenasta tulee ylivoimaisesti Suomen suurin sisäkonserttipaikka, hän sanoo.
Jos asiat etenevät hankeyhtiön näkökulmasta myönteisellä tavalla, Arena 3.3 on valmis alkuvuodesta 2026, arvioi Sillanpää.
Garden Helsinki on vihdoin etenemässä tonttikauppoihin kaupungin kanssa
Helsingin Töölöön Vanhan jäähallin ja olympiastadionin viereen kaavailtu Garden Helsinki hieroo kaupungin kanssa tonttikauppoja.
Sama tilanne oli jo vuosi sitten. Projekti GH:n hanketta vetävän Timo Everin mukaan toteutuminen on nyt kuitenkin lähempänä.
– Tämän vuoden aikana on tarkoitus saada tonttiasia kaupungin kanssa maaliin. Siitä eteenpäin on mahdollista aloittaa rakentaminen, sanoo Everi.
Koronapandemia iski tapahtuma-alan kanveesiin ja Ukrainan sota on nostanut rajusti rakennuskustannuksia. Kaikki on pitänyt laskea uudelleen, kertoo Everi. Garden Helsinki -hankkeeseen on käytetty Everin mukaan jo noin 20 miljoonaa euroa.
– Ei ole syytä luovuttaa ja jättää asiaa kesken, koska kaikki tiedostavat tarpeen ja mitä ollaan tekemässä, Everi toteaa.
Myös Helsingin kaupungin tonttipäällikkö Sami Haapanen vahvistaa, että noin kaksi vuotta kestäneet neuvottelut tontinluovutus-kokonaisuudesta jatkuvat Garden Helsinki -hankeyhtiön kanssa ja valmista pitäisi tulla pian.
– Pyrimme saamaan vielä ennen kesälomakauden alkua päätöksentekoon hankealueen tonttivarauksen jatkamisen, ja sitten syksyn aikana konkreettisemmat tontin luovutusta koskevat päätökset, kertoo tonttipäällikkö Haapanen.
Tontin uudelleen varauksesta päättää kaupunginhallitus. Tonttikaupat puolestaan menevät kaupunginvaltuuston päätettäviksi. Garden Helsinkiä valmistelevalle yhtiölle myönnettiin vanhan jäähallin vieressä sijaitsevasta tontista ensimmäinen suunnitteluvaraus jo vuonna 2015.
Tonttipäällikkö Haapasen arvion mukaan rakentaminen voisi alkaa vuoden 2024 lopussa.
– Kaupungille hanke on strategisesti hyvin tärkeä, ja siitä syystä meillä on tahtotila saada asia eteenpäin haasteista huolimatta, hän toteaa.
Suvilahti Areena yllättynyt kaupungin tyrmäyksestä
Suvilahteen visioidun 17 000 katsojan jättihallia kehittävässä yhtiössä ollaan ihmeissään kaupungin julkaisemasta tiedotteesta, jonka mukaan heidän suurareena ei sovikaan alueelle.
Viime syksynä julkisuuteen yllättäen tuodun hankkeen taustalla on nimekkäitä talouselämän ja urheilun vaikuttajia, kuten SRV-yhtiöiden pääomistaja Ilpo Kokkila ja liigajoukkue Mikkelin Jukurien päävalmentaja, entinen NHL-pelaaja Olli Jokinen.
– Pyrimme järjestämään kaupungin kanssa tapaamisen, jossa voimme käydä läpi teettämämme amerikkalaisen konsulttiyrityksen selvityksen areenan vaikutuksista. Katsotaan sitten, miten päästäisiin eteenpäin, sanoo Suvilahti Areena Oy:n toimitusjohtaja Timo Nieminen.
Areenan hankeaihiota on tarkasteltu kaupungin sisällä jo laajasti. Haapasen mukaan sitä on arvioitu muun muassa asemakaavoituksessa, tonttipalveluissa ja alueprojektin kanssa.
Areenan sijoittuminen Suvilahteen on täysin poissuljettu vaihtoehto, sanoo Haapanen.
– On ilmeistä, että se ei siihen paikalle sovellu. Sillä olisi liian suuri vaikutus alueen dynamiikkaan. Kaupunki tarvitsee keskustan läheisyydestä alueita myös ulkoilmatapahtumille.
Haapasen mukaan kaupunki on valmis keskustelemaan Suvilahti Areenan kanssa muista mahdollisista paikoista suurhallille, jos yhtiöllä on siihen kiinnostusta. Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan mitään arviota siitä, voisiko vaihtoehtoinen paikka löytyä ja mistä. Keskusteluja ei ole aloitettu.
Toimitusjohtaja Nieminen on vielä haluton vastaamaan kysymykseen, onko hanke siirrettävissä muualle.
Voit keskustella jutun aiheesta lauantaihin 13.5.2023 kello 23:een saakka.