Hallitusneuvottelujen tavoite 100 000 uudesta työllisestä edellyttää hurjaa talouskasvua maailmalta, jotta vienti vetää. Suomi tarvitsee myös hyvää kilpailukykyä, jotta on mitä viedä, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
– Ilman näitä ei kyllä sataatuhatta tule. Tarvitsemme lisää maahanmuuttoa, että saadaan tekijöitä investoinneille ja tuotannolle, lausui Kangasharju A-studiossa tiistaina.
Kangasharju katsoo, että työvoiman ulkopuolella olevaa väkeä pitäisi saada töihin, työuria pidemmäksi molemmista päistä ja kotihoidon tukia leikattua. Näillä keinoilla saataisiin pikku hiljaa vahvistettua julkista taloutta.
Tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta toivoo tulevalta hallitukselta, että työllisyystoimia tehtäisiin asteittain ja katsottaisiin rahapuolen lisäksi aktiivisesti sitä, miten erilaiset ratkaisut vaikuttavat.
– Pitäisi olla valmiutta päivittää toimia siinä vaiheessa, jos huomataan, että se johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin isoissa väestöryhmissä.
Aki Kangasharju ja Mika Maliranta ovat olleet kuultavana hallitusneuvottelujen työllisyysryhmässä. Maliranta oli tiistaina myös yritystoiminnan edellytyksiä käsittelevän ryhmän kuultavana.
Maliranta pitää tärkeänä, että työperäisen maahanmuuton edistämisessä ei oteta askeleita taaksepäin. Muutoin työllisyystavoitteen saavuttaminen tulee entistä vaikeammaksi.
– Maahanmuutto ratkaisee vain osan, mutta se on tärkeä osa.
Talouden tilannekuvaa tiistaina esitellyt hallituksen muodostaja Petteri Orpo (kok.) kertoi, että näköpiirissä oleva talouden kasvu ei riitä kattamaan valtion velkaantumisen aiheuttamaa painetta ja ikääntymisestä johtuvia kuluja.
Alkavalle hallituskaudelle kaavaillaan kuuden miljardin euron sopeutuksia julkisiin menoihin. Orpo ei suostunut avaamaan, kuinka paljon sopeutuksista hoidettaisiin suorilla leikkauksilla, rakenteellisilla uudistuksilla ja työllisyyskeinoilla. Tavoitteena on myös, että alkavan hallituskauden aikana saadaan 100 000 uutta työllistä.
Katso tiistain A-studio Yle Areenasta.