Suomessa eletään jännittävää kuukautta, kun voittoa povataan niin jääkiekon kotikisoista kuin Euroviisuista.
Lappeenrannan kaduilla valtaosa haastatelluista ihmisistä on sitä mieltä, että MM-kulta on suurempi saavutus kuin Euroviisujen voitto.
Turun yliopiston mediakulttuurin dosentti ja digitaalisen kulttuurin tutkija Rami Mähkä on toista mieltä. Hän pitää isompana Euroviisujen voittoa.
– Mielestäni euroviisuvoitto on vaikeampi saavuttaa, koska viisuissa on taktista äänestämistä ja olemme voittaneet vain kerran. Sen sijaan historia on osoittanut, että Suomella on aina mahdollisuus voittaa jääkiekossa kultaa.
Mähkä on seurannut Käärijän nousua kisojen ennakkosuosikin asemaan. Hänen mukaansa suomalaiset osaavat jo nykyään nauttia aiempaa paremmin ennakkosuosikin asemasta.
– Mitä lähemmäs nykyhetkeä tullaan, sitä paremmin suomalaiset osaavat olla ennakkosuosikin asemassa. Syy tähän löytynee suomalaisittain hienoista uutisista maailmalta, kuten Pisa-tuloksissa ja onnellisuusbarometrissä pärjäämisestä.
Mähkän mielestä tärkein syy suomalaisten itsetunnon kasvuun löytyy kuitenkin kaukalosta.
– Uskon, että kiekko on tärkeässä symbolisessa roolissa suomalaisten kasvamisessa siihen, että voidaan avoimesti olla ennakkosuosikkeja.
Miksi juuri euroviisuissa ja jääkiekon maailmanmestaruuskisoissa pärjääminen on niin tärkeää suomalaisille?
– Voitot näissä kisoissa ovat kiistattomia. Ne merkitsevät meille siksi, että olemme niin pieni maa ja kansakunta. Kilpailuissa näkee välittömästi, miten Suomi menestyy. Pärjääminen kisoissa nostattaa hetkellisen euforian, jossa ihmiset pystyvät kokoontumaan saman asian taakse.
Mähkän mielestä oma roolinsa on myös kilpailujen ajankohdalla.
– Vappu on takana, luonto alkaa vihertää ja kaikki odottavat kesää. Uskon, että tällä vuodenajalla on myös merkitystä. Jos kisat olisivat marraskuussa, olisiko silloin yhtälaista kansan karnevaalia, Mähkä pohtii.
Vähättelevät ja alasampuvat kommentit kuuluvat suomalaisuuteen
Euroviisut ovat nostattaneet todellisen Käärijä-hypetyksen monilla somen keskustelupalstoilla. Vaikka Käärijää keskustelupalstoilla ylistetäänkin, silti osa kommenteista on Käärijää ja Suomen menestystä vähätteleviä. Tämäkin on tutkijasta ymmärrettävää.
– Euroviisuissa on totuttu siihen, että odotukset ovat suuria, mutta sitten äänestystulos onkin pettymys, Rami Mähkä sanoo.
Some-keskustelujen kommentoinnista löytyy Käärijä-hypetyksessä muistuttelijoita maitojunalla paluusta ja vertausta Nolla-Kojoon, kun vuonna 1982 Suomi jäi jumbosijalle Euroviisuissa Timo Kojon ”Nuku pommiin”-laululla.
– Tunnistan tämän kyllä heti. Joku kansan mies tai nainen ampuu aina alas hypetyksen, ettei tuosta mitään tule, huonosti tässä kuitenkin käy. Keskusteluissa on aina muutamat alasampujat. Sitten alan huolestua, kun ne häviävät keskusteluista kokonaan, naurahtaa mediakulttuurin dosentti Rami Mähkä Turun yliopistosta.
Mähkän mukaan suomalaiseen keskustelukulttuuriin kuuluu vähättely. Vastaavaa on tutkijan mukaan myös Isossa-Britanniassa.
– Siinä on jotain niin suomalaista, ettei innostuta liikaa. Ja tietyn pessimismin ja realismin ylläpito, ettei aleta liikaa tuulettaa, toteaa Rami Mähkä Turun yliopistosta.
Voit keskustella aiheesta 12. toukokuuta kello 23.00 asti.
Lue lisää:
Onko negatiiviseen kommenttiin pakko vastata? – Some-asiantuntija Katleena Kortesuon vinkit