Työllisyyden parantaminen ja työelämän pelisääntöjen muuttaminen tulee olemaan hallitusneuvotteluiden vaikeimpia kokonaisuuksia. Jotakin vaikeudesta kertoo se, että kokoomus ei yltänyt itsekään viime syksyn vaihtoehtobudjetissaan 100 000 lisätyöllisen tavoitteeseen.
Puolue arvioi, että sen ehdotuksilla työllistyisi vajaat 90 000 suomalaista.
Tämän lisäksi kokoomus listasi vaihtoehtobudjetissaan useita toimia, joille valtiovarainministeriö ei voi laskea työllisyysvaikutusta. Näistä yksi on paikallinen sopiminen, jolla Suomen Yrittäjien mukaan saataisiin puolestaan 15 000 työllistä.
Neuvottelupöydissä olevat kuvailevat, että esillä ovat kaikki mahdolliset keinot, jotta tavoitteisiin päästäisiin. Kokoomus on kuitenkin epävarma siitä, täyttyykö tavoite pelkästään valtiovarainministeriön todentamilla työllisyystoimilla.
Hallitusneuvottelulähteet arvioivat, että työllisyystavoite saattaa tarvita avuksi talouskasvua. Siksi hallitus voi yrittää kiihdyttää talouskasvua esimerkiksi houkuttelemalla suuria energiahankkeita Suomeen.
Mutta hallitusneuvottelupöydissä myös kiistellään.
Miten muutetaan ansiosidonnaista?
Neuvotteluissa kyllä on yhteinen halu esimerkiksi porrastaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa.
Puolueet haluavat porrastaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa niin, että työttömyyden alussa korvausta saisi enemmän ja työttömyyden pitkittyessä korvaus pienenisi.
Mutta toisin kuin kokoomus, perussuomalaiset ei halua lyhentää ansiosidonnaisen turvan kestoa.
Ansiosidonnaisen turvan pituus on nykyisin pääsääntöisesti 300 tai 400 päivää työhistorian pituudesta riippuen. Kestoa lyhennettiin vuonna 2017 keskustan Juha Sipilän hallituksessa, jossa olivat tuolloin myös perussuomalaiset ja kokoomus.
Patistetaanko leikkauksilla innokkaampaan työnhakuun?
Tavoitellessaan korkeaa työllisyyttä etenkin kokoomus haluaisi rakentaa pakettia, jossa on leikkauksia tai indeksijarruja työttömyysturvaan, asumistukeen ja sosiaaliturvaan. Leikkaamalla tukia tai korottamalla niitä nykyistä vähemmän yritettäisiin patistaa työttömiä yhä herkemmin töihin.
Indeksijarrulla tarkoitetaan sitä, että määräaikaisesti tai pysyvästi pienennetään esimerkiksi sosiaaliturvaan tulevia vuosikorotuksia, jotka lasketaan usein kansaneläkeindeksin perusteella. Suurin osa Kelan eduista on sidottu kansaneläkeindeksiin.
Perussuomalaisia sosiaaliturvan leikkaukset eivät houkuttele samaan tapaan kuin kokoomusta.
Perussuomalaiset haluaa puolestaan keskustella oikeudesta työttömyysturvaan maahanmuuton näkökulmasta. Loppusyksyn vaihtoehtobudjetissaan perussuomalaiset halusi sosiaaliturvaa kansalaisuusperusteiseksi tai oleskelulupia, joissa on rajattu pois sosiaaliturva. Ratkaisu vaatisi perustuslain muutosta, joten sen toteuttaminen ei nyt ole todennäköistä.
Miten lisätään paikallista sopimista?
Osapuolet eivät ole yksimielisiä siitä, miten paikallista sopimista pitäisi lisätä. Perussuomalaiset pitää kiinni siitä, että yleissitovuudesta ei luovuta, vaikka paikallista sopimista lisättäisiin.
Kokoomus haluaisi ulottaa paikallista sopimista myös yrityksiin, jotka eivät ole järjestäytyneet työnantajaliittoihin.
Hallitusneuvotteluita seuraavilla tahoilla on yhteinen tulkinta siitä, että kokoomus pyrkii viemään taloutta ja työllisyyttä koskevat uudistukset läpi neuvottelematta työmarkkinajärjestöjen kanssa. Tämä voi koskea esimerkiksi paikallista sopimista ja muutoksia ansioturvaan.
Sen sijaan työeläkkeisiin mahdollisesti tehtävistä muutoksista neuvottelisivat ensin työmarkkinakeskusjärjestöt, joille hallitus antaisi reunaehtoja lopputuloksesta. Reunaehto voisi liittyä julkisen talouden tilanteen parantamiseen.
Kokoomusvetoinen työtapa herättää joissakin ärtymystä
Ainakin joitakin perussuomalaisissa on ärsyttänyt tapa, jolla hallitusneuvottelut hoidetaan: jokaisessa reformipöydässä on kokoomuspuheenjohtaja, ja neuvotteluiden kaikki pohjapaperit tulevat kokoomukselta.
Esimerkiksi perussuomalaiset ovat vastapainoksi kertoneet ryhmissä asioista, mitkä heille pohjapapereista käyvät ja mitkä eivät. Kokoomuskin ymmärtää, etteivät muut puolueet hyväksy heidän pohjapapereitaan sellaisenaan.
Herättikö artikkeli ajatuksia? Voit kommentoida sitä 12.5.2023 kello 23 asti.