EU:n yhteisvelka on jälleen pöydällä, kun EU-komissiolta odotetaan lähiaikoina esitystä suvereniteettirahastosta. Paketin yksityiskohdista ei vielä ole tietoa.
Vuonna 2020 EU otti koronaelpymispaketin yhteydessä ensimmäistä kertaa yhteistä velkaa. Viime vuonna eduskunta linjasi selkeästi, että elpymispaketti oli poikkeustapaus, eikä Suomi hyväksyisi yhteisvelkaa enää toiseen otteeseen.
Hallitusneuvotteluiden vetäjän, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpon mukaan eduskunnan linja on EU-asioita Säätytalolla käsittelevän pöydän lähtökohta.
– Meillä on hyvin selkeät kirjaukset eduskunnan tahtona, jossa lähdetään siitä, että vastaavia paketteja ei tehdä, Orpo sanoo.
– Lähdemme kaikki siitä, että pitää palata nopeasti bail out -periaatteeseen, jossa jokainen maa vastaa omista veloistaan. Emme kannata uutta yhteisvelkaa.
Perussuomalaiset ilmoitti heti hallitustunnusteluissa kynnyskysymyksekseen hallitukseen lähtemiselle sen, ettei Suomi hyväksy uutta yhteisvelkaa.
Puolueen puheenjohtaja Riikka Purran mukaan kanta ei ole muuttunut.
”Euroopassa on nyt momentum”
Suvereniteettirahastolla halutaan tehdä EU:sta omavaraisempi energiahuollossa ja kriittisessä teknologiassa.
Tarkoituksena olisi tukea tutkimusta, innovaatioita ja tehtaita, jotta vihreää teknologiaa aurinkopaneeleista akkuihin voitaisiin valmistaa EU-alueella.
Rahastossa ei kuitenkaan ole kyse vain vihreästä siirtymästä, vaan tulevaisuuden työpaikoista ja taloudesta, mutta myös turvallisuudesta.
Yhdysvallat on tulevina vuosina houkuttelemassa massiivisella Inflation Reduction Act (IRA) -lakipaketillaan investointeja maahan vihreän teknologioiden valmistamiseksi. EU haluaa vastata tähän ja estää yritysten ja työpaikkojen valumisen Atlantin toiselle puolelle.
– Euroopassa on nyt momentum. Jos Yhdysvallat asettaa kannustimia tehtaille, meidän pitäisi vastata tähän. Koska muuten riskinä on, että yritykset siirtyvät Yhdysvaltoihin ja me menetämme Euroopassa yhden aikamme suurimmista teollisista vallankumouksista, sanoo Brysselissä sijaitsevan ajatushautomo Bruegelin vanhempi tutkija, professori Simone Tagliapietra.
Eurooppa on joutunut kysymään itseltään myös, onko se liian riippuvainen Kiinasta. EU esimerkiksi ostaa 90 prosenttia aurinkopaneeleistaan unionin ulkopuolelta, ja 80 prosenttia näistä paneeleista tulee Kiinasta.
– Voisiko Kiina käyttää vihreän teknologian vientiään aseena Eurooppaa vastaan, kuten Venäjä teki kaasun kanssa viime vuonna, Tagliapietra kysyy.
Yhteisvelka pysyy keskusteluissa
Vaihtoehdot suvereniteettirahaston rahoittamiseksi ovat EU:n jo olemassa olevien varojen kohdentaminen uudelleen, EU:n omien varojen kehittäminen sekä yhteinen velanotto.
Tagliapietra ei usko, että EU-komissio esittäisi uutta yhteisvelkaa. Jos rahastoa esitetään, tulisivat varat hänen mukaansa jo olemassa olevista EU-varoista.
– Todennäköisintä on, että EU-komissio käy ennen kesää läpi EU:n budjetin ja muiden prioriteettialueiden rahoitusta ja suuntaa niitä uudelleen, hän sanoo.
VTT:n kansainvälisten asioiden johtajan Janica Ylikarjulan mukaan EU:n omat varat riittävät, mikäli rahasto on kooltaan pienempi. Esimerkiksi koronaelpymispaketista on vielä jäljellä käyttämättömiä varoja.
Mutta vaikka rahastoon ei otettaisi uutta yhteisvelkaa, tulee sen tarve puhuttamaan jatkossakin, Ylikarjula arvioi. Hän pitää jopa todennäköisenä, että EU tulee vielä tarvitsemaan jonkin suuruista yhteislainaa lähivuosina.
– Kyllä se on todennäköistä. Ukrainan jälleenrakennuksessa, jota Suomi ja EU haluavat vahvasti tukea, yksi hyvin todennäköinen keino olisi juuri yhteinen EU-tason velka.
Paras vaikuttamisen paikka on nyt
Ylikarjulan mukaan paras aika vaikuttaa paketin sisältöön on juuri nyt, sillä ehdotus ei ole vielä pöydällä.
– Paras vaikuttamisen paikka on nyt, tai vaikuttaminen olisi pitänyt jo aloittaa. Mutta toki senkin jälkeen Suomi tuo oman näkemyksensä pöydälle.
Ajankohta on Suomelle haastava, sillä Suomessa on pelkkä toimitusministeristö ja uutta hallitusta vasta sorvataan kasaan.
Ylikarjula kehottaa myös poliitikkoja varovaisuuteen ulostuloissaan. Tulevalle hallitukselle olisi tärkeää jättää liikkumavaraa.
– Pitää varoa, ettei oteta liian kategorisesti kielteisiä kantoja eri keinoihin, koska voi tulla tarpeita, joihin ei ole osattu varautua.
– Ukrainan jälleenrakennus on massiivinen operaatio ja tiedetään, että sitä halutaan tukea myös Suomessa.
Vaikea rasti EU:lle
Ylikarjulan mukaan vaihtoehto suvereniteettirahastolle olisivat kansalliset yritystukipaketit. Tämä malli olisi kuitenkin Suomelle haastava, sillä pieni maa ei voi kilpailla resursseista suurempien kanssa.
– Me emme voi lähteä yritystukikilpailuun. Siksi on syytä miettiä, löytyykö myös muunlaisia ratkaisuja, hän sanoo.
Tagliapietra ennakoi rahastoa koskevista neuvotteluista hankalia. Erityisesti sen vuoksi, että kyse on teollisuuspolitiikasta, jota on perinteisesti harjoitettu kansallisella tasolla.
– Eri mailla on eri intressit ja ne kilpailevat toisiaan vastaan. Mutta Euroopan pitäisi kilpailla Kiinan ja Yhdysvaltojen kanssa. Jos emme koordinoi toimintaamme keskenämme, saatamme menettää paljon rahaa, sillä emme koskaan onnistu maailmanlaajuisessa kilpailussa.
Kyse ei ole hänen mukaansa tulonsiirrosta pohjoisesta etelään tai lännestä itään, vaan eräänlainen solidarisuusmekanismi, jolla varmistetaan, että EU saa yhdessä tehokkaammin tehtyä jotain, mitä jäsenmaiden olisi erikseen mahdotonta saavuttaa.
– Esimerkiksi Pohjoisessa Euroopassa on suuri potentiaali, koska yritykset menevät sinne, missä uusiutuvaa energiaa on saatavilla. Ja tiedämme, että pohjoinen Eurooppa on rikasta tuulienergian aluetta.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta huomiseen kello 23 asti.
