Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Yliopistojen todistusvalintapisteet muuttumassa – katso, mistä aineista eri aloille saa tulevaisuudessa parhaat pisteet

Vantaalainen Dunya Sabir Karim pohtii nyt historian kurssien valitsemista fysiikan sijaan, jos hän päätyy pyrkimään oikeustieteelliseen.

Yliopistojen todistusvalintaan esitetyt uudistukset voivat laittaa monen lukiolaisen suunnitelmat uusiksi.

Isabella Nehme ja Dunya Sabir Karim aloittivat viime syksynä lukiotaipaleensa Tikkurilan lukiossa Vantaalla.

Haaveissa siintävät valkolakin jälkeen lääkärin opinnot tai oikeustieteellinen, mutta muuttuvat pisteytykset vaikuttavat siihen, kannattaako esimerkiksi oikista varten tankata kaikkia fysiikan kursseja.

– Jos lopulta päätän hakea oikikseen, se vaikuttaa siihen, mitä opiskelen lukiossa. Ottaisin enemmän vaikka historian kursseja fysiikan sijaan, Sabir Karim sanoo.

– Jos taas hakisin lääkikseen tai pisteytykset eivät muuttuisi, ottaisin luonnontieteitä enemmän.

Monille tulee varmasti helpotuksena se, että uudistuvan pisteytyksen takia ei ole enää pakko opiskella matematiikkaa tai luonnontieteitä hyvien pisteiden toivossa, he pohtivat.

Molemmat tietävät tuttavia ja kavereita, jotka ovat kirjoittaneet ”pakosta” aineita, joista saa enemmän pisteitä yliopistoon hakiessa.

Tikkurilan lukion ekaluokkalaiset Isabella Nehme ja Dunya Sabir Karim istuvat kouluaisten yhteissä tiloissa.
Isabella Nehme (vas.) ja Dunya Sabir Karim ovat suunnitelleet, että kirjoittavat ylioppilaiksi keväällä 2025. Jos pisteytykset muuttuvat esitetyllä tapaa, he saattavat odottaa vuoden ja hakea opiskelemaan vasta keväällä 2026. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Nehme ja Sabir Karim arvioivat, että muutos voisi jopa nostaa kurssien ja ylioppilaskirjoitusten arvosanoja, ja antaa näin paremmat pisteet yliopistoon hakiessa.

– Kun on enemmän aikaa käytettävissä aineisiin, mitkä oikeasti kiinnostavat eikä ole paineita menestyä niissä, jotka eivät kiinnosta, Sabir Karim summaa.

Äidinkieli monissa hakukohteissa pitkää matikkaa tärkeämpi

Pitkän matematiikan arvosanan painoarvo vähenee ja äidinkielen kasvaa, jos yliopistot hyväksyvät koulutusvararehtorien tänään julkistaman esityksen ylioppilastodistuksen arvosanojen pisteytyksestä.

Suuressa osassa hakukohteita kaikkien reaaliaineiden ja lyhyiden kielten arvosanoista tulee yhtä arvokkaita.

Luonnos uudesta pisteytyksestä julkaistiin maaliskuussa.

Tuoreessa esityksessä on otettu huomioon laajalta lausuntokierrokselta kertynyt palaute.

Suurimmat muutokset koulutusvararehtorit tekivät reaaliaineiden arvosanojen pisteytykseen.

Yliopistot päättävät pisteytysuudistuksesta lopullisesti kesän aikana ja tiedottavat siitä syksyllä. Uudet valintaperusteet tulevat voimaan kevään 2026 opiskelijavalinnoissa.

Muutosesitykset on harkittu tarkoin

Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin koulutusvararehtorikokouksen puheenjohtajana huhtikuulle asti toiminut Marja-Leena Laakso on tyytyväinen laajalla yhteistyöllä valmisteltuun esitykseen. Hän luottaa siihen, että se voidaan yliopistoissa hyväksyä.

– Kaikki muutosesitykset pohjaavat huolelliseen harkintaan ja niille on punnitut perustelut, hän korostaa.

Marja-Leena Laakso kuvattuna Jyväskylän yliopiston päärakennuksessa vuonna 2022.
Jyväskylän yliopiston väliaikaisena rehtorina toimivan Marja-Leena Laakson mielestä on tärkeää, että myös lukiolaiset ovat tyytyväisiä uudistukseen. Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Äidinkielen painoarvoa nostettiin, sillä sen osaamista pidetään keskeisenä yliopisto-opinnossa kaikilla aloilla. Monilla aloilla eniten pisteitä saakin esityksen mukaan äidinkielen arvosanasta.

Reaaliaineiden piste-erojen poistamisella ja kielten pisteytysten nostamisella pyritään antamaan lukiolaisille paremmat mahdollisuudet valita kirjoitettavat aineet oman kiinnostuksen mukaan.

Matematiikasta on jatkossakin mahdollista saada hyvin pisteitä kaikille aloille.

Matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla ja tekniikan aloilla pitkän matematiikan arvosana tuottaisi esityksen mukaan jatkossakin eniten pisteitä, mutta toiseksi eniten pisteitä saisi äidinkielen arvosanasta.

Yliopistojen uusista opiskelijoista yli puolet valitaan ylioppilastodistusten arvosanojen perusteella, joten uudistuksella on iso merkitys hakijoille.

Pistetaulukkojen määrä vähenee roimasti

Nykyisten noin 50 erilaisen pistetaulukon sijaan koulutusvararehtorit esittävät 11 pistetaulukon käyttöönottoa.

Tässä jutussa esittelemme niistä esimerkkeinä viisi pistetaulukkoa, joita esitetään sovellettavaksi aloilla, joissa on paljon hakijoita ja opiskelupaikkoja.

Kauppatieteet, kasvatusala, logopedia ja tietojärjestelmätiede käyttäisivät esityksen mukaan taulukkoa, jossa kaikki reaaliaineet ovat samanarvoisia.

Näillä aloilla kaikilta hakijoilta otetaan huomioon matematiikan arvosana. Pitkä matematiikka tuottaisisi toiseksi eniten pisteitä äidinkielen jälkeen.

Kauppatieteiden todistusvalinnassa ei voida valita hakijaa, joka ei ole kirjoittanut lyhyttä tai pitkää matematiikkaa hyväksytysti.

Logopediassa kynnysehtona on vähintään magnan arvosana äidinkielestä. Tietojärjestelmätieteessä ei ole kynnysehtoja. Niitä ei ole kasvatusalallakaan, mutta läpäistävänä voi olla soveltuvuuskokeita.

Myös monilla muilla aloilla pisteytysperiaatteet ovat jotakuinkin samat ellei niillä ole painotettuja aineita. Matematiikka huomioidaan alasta rippuen joko kaikilta hakijoilta tai vain niissä tapauksissa, joissa se tuottaa hakijalle pisteitä enemmän kuin muut arvosanat.

Oikeus- ja yhteiskuntatieteissäkin reaalit samanarvoisia

Yhteistä taulukkoa esitetään myös oikeus-, viestintä-, yhteiskunta-, kirjallisuus- ja kulttuuritieteisiin, taiteiden tutkimukseen, kotimaisiin kieliin ja alkeistasolta aloitettavien vieraiden kielten opintoihin hakevien valintaan.

Näillekin aloille pyrittäessä kaikkien reaaliaineiden arvosanoista saisi saman verran pisteitä.

Aiemmassa luonnoksessa kaavailtin, että humanistis-yhteiskunnallisista reaaliaineista olisi saanut enemmän pisteitä kuin muista reaaliaineista.

Kirjallisuustieteissä kynnysehtona on äidinkielestä vähintään magna ja viestintätieteissä vähintään cum laude.

Myös suomen ja suomalaisugrilaisten kielen, kotimaisen kirjallisuuden, pohjoissaamen kielen ja pohjoismaisten kielten opintoihin on aineen arvosanaan perustuvia kynnysehtoja.

Muille aloille ei esitetä kynnysehtoja.

Osalle hakualoista oma taulukko

Terveystieteiden ja liikuntapedagogiikan opiskelijavalintojen perusteena olisi pistetaulukko, jossa painotetaan terveystiedon arvosanaa ja muut reaaliaineiden arvosanat ovat samanarvoisia.

Äidinkielen ja terveystiedon jälkeen kolmanneksi eniten pisteitä tuottaisi pitkä matematiikka, joka aiemmasta luonnoksesta poiketen ei olisi kaikilta pisteytettävä aine. Kynnysehtoja ei ole.

Psykologian valinnoissa painotetaan psykologiaa, josta saisi toiseksi eniten pisteitä äidinkielen jälkeen.

Psykologiaa lukuun ottamatta muut reaaliaineet olisivat samanarvoisia. Kynnysehtoja ei esityksessä ole, mutta kaikilta hakijoilta pisteytetään matematiikan arvosana.

Samoin esitetään tehtäväksi maantieteen opiskelijavalinnoissa, joissa painotetaan maantieteen arvosanaa eikä kynnysehtoja ole.

Filosofian, historian ja teologian valinnoissa painotetaan näiden aineiden arvosanoja.

Reaaliaineista biologia, fysiikka ja kemia tuottaisivat kaikkien kolmen alan opiskelijavalinnoissa vähemmän pisteitä kuin muut reaaliaineet. Kynnysehtoja opiskelijavalinnoille ei esityksessä ole.

Pitkästä matikasta hyötyä myös vieraiden kielten haussa

Vieraiden pitkien kielten hakukohteet, joissa vaaditaan kielen aiempaa osaamista, käyttäisivät esityksen mukaan samaa taulukkoa.

Eniten pisteitä saisi äidinkielestä ja hakukohteen kielen arvosanasta ja tämä jälkeen pitkän matematiikan ja pitkän kielen arvosanasta.

Kynnysehto on korkein englannissa, pitkän englannin eximia. Muissa kielissä kynnysehdot vaihtelevat cum laudesta magnaan.

Tekniikan alalla huippupisteet pitkästä matematiikasta

Tekniikan alan, kemian ja fysikaalisten tieteiden yhteisessä taulukossa painotetaan matemaattis-luonnontieteellisten aineiden arvosanoja

Pisteitä kertyy äidinkielen sijasta eniten pitkästä matematiikasta. Pitkän matematiikan arvosanan tuottamia pisteitä nostettiin aiemmasta luonnoksesta.

Pitkän matematiikan laudaturista saatavat pisteet ovat esityksessä korkeammat kuin minkään muun laudaturin tuottamat pisteet, lähes 40 pistettä.

Samaa taulukkoa sovelletaan myös osassa matemaattis-luonnontieteellisten alojen opettajankoulutuksen valintoja.

Kaikille aloille esitetään kynnysehtoja.

Tekniikan alalle ei pääsisi ilman pitkän matematiikan arvosanaa. Muilla aloilla riittäisivät hyvät arvosanat lyhyestä matematiikasta.

Lääkikseen jatkossakin kuudella arvosanalla

Lääketieteellisillä aloilla ja biolääketieteessä todistusvalinnan pisteet kertyisivät jatkossakin muiden alojen viidestä arvosanasta poiketen kuudesta arvosanasta.

Samaa taulukkoa esitetään sovellettavaksi myös ravitsemustieteessä.

Pisteytyksessä painotetaan vahvasti matemaattis-luonnontieteellisiä aineita. Eniten pisteitä saa näillekin aloille pitkästä matematiikasta. Kynnysehtoja ei esityksen mukaan olisi.

Biokemia, biologia ja ympäristötieteet, farmasia, geotieteet, elintarviketieteet sekä maa- ja metsätaloustieteet on esityksessä niputettu samaan taulukkoon, jossa siinäkin eniten pisteitä saisi pitkän matematiikan arvosanasta

Painotettuna pisteytettäisiin biologian, kemian tai fysiikan arvosana siitä riippuen, mikä niistä tuottaa hakijalle parhaat pisteet. Osalle aloista esitetään kynnysehtoja.

Matemaattiset tieteet, taloustieteet, informaatioverkostot ja tietojenkäsittelytieteet on koottu taulukkoon, jossa myös eniten pisteitä saisi pitkän matematiikan arvosanasta. Arvosanapainotusta ei esityksen mukaan olisi.

Unifin koulutusvararehtorien pisteytysesitys löytyy kokonaisuudessaan opiskelijavalintojen kehittämishankkeen nettisivuilta.

Yliopistojen päätösten jälkeen todistusvalinnan pisteytys julkaistaan syksyllä yliopistojen yhteisillä yliopistovalinnat.fi-sivuilla.