Lappeenrannassa Saimaan ammattiopisto Sampon pienessä neuvotteluhuoneessa tunnelma on varautunut.
15 kenialaisen lähihoitajaopinnot katkesivat toukokuussa. Kenialainen Nandin maakunta ei maksanut koululle kolmatta maksuerää, eli noin vajaata 100 000 euroa. Niin opiskelijat kuin ammattiopisto kokevat tulleensa asiassa huijatuksi.
Edusammon toimitusjohtaja Terhi Toikkanen toteaa, että suomalaisen on hankalaa ymmärtää sitä, että viranomainen voi olla ulkomailla epärehellinen.
– Meillä on kaikki dokumentit, missä he vakuuttavat, että he maksavat kaiken. Meillä on allekirjoitetut asiakirjat, joissa he lupaavat, että oppilaat eivät maksa mitään. Se ei selvästikään ollut totta, Toikkanen sanoo.
Yllättäviä pyyntöjä lisämaksuista
Neuvotteluhuoneessa kaksi kenialaisopiskelijaa kertoo, että he ovat maksaneet koulutuksesta maakunnalle rahaa, josta ei ollut aiemmin sovittu.
Yle ei julkaise opiskelijoiden nimiä tai kuvia, koska he pelkäävät tilanteen aiheuttavan ongelmia heille kotimaassaan.
– Alunperin olin sitoutunut maksamaan vain Keniassa suorittamistani kieliopinnoista, toinen opiskelijoista kertoo.
Koulutusohjelman käynnistyessä maakunta alkoi kuitenkin pyytää opiskelijoilta lisää rahaa.
Nyt hämärät maksuvaatimukset ovat syöneet kenialaisopiskelijoiden säästöt.
Osa lähihoitajaopiskelijoista on säästänyt ulkomailla suoritettavia opintoja varten kuusi vuotta.
Tällä hetkellä opiskelijoilla ei ole keskusteluyhteyttä Nandin maakunnan kanssa.
Yle ei ole tavoittanut kenialaisen maakunnan edustajia kommentoimaan heitä kohtaan esitettyjä sopimusrikkomuksia.
Epäselvä tilanne
Edusampo selvittelee parhaillaan asianajajan kanssa, miten sopimukseen kirjattu puuttuva 100 000 euroa voitaisiin saada takaisin. Tilanne on epäselvä.
– Se on iso raha. Tällä hetkellä meillä ei ole keinoa selvillä, kuinka ratkaista tämä asia, Toikkanen sanoo.
Kenialaismaakuntien maksuongelmista on kerrottu aiemmin myös muun muassa Tampereen ammattikorkeakoulusta ja Helsingin Laurean ammattikorkeakoulusta.
Tampereen ammattikorkeakouluun kenialaisopiskelijoita tulee Uasin Gishun maakunnasta, jonka on määrä huolehtia myös koulutusmaksuista.
Tamkin kansainvälisten suhteiden johtaja Carita Prokki kertoo, että yhdenkään kenialaisopiskelijan opintoja ei ole keskeytetty, vaikka maksuja tulee milloin tulee.
– Antaisin tälle projektille arvosanan seitsemän. Viivästyksiin on pitänyt tottua, Prokki sanoo.
Opetushallitus edellyttää, että suomalaiset oppilaitokset selvittävät nykyistä paremmin kumppaniensa taustat, kun opiskelijoita tuodaan Suomeen.
– Pitää varmistaa, että tuntee paikallisten partnereiden taustat ja heidän toimintamallinsa ja että he ovat luotettavia ja toimivat eettisesti, Opetushallituksen johtava asiantuntija Jaakko Skantsi sanoo.
Euroopan ulkopuolelle suuntautuvalla tilauskoulutuksella Suomeen halutaan houkutella työntekijöitä aloille, joissa tulevaisuudessa kaivataan työvoimaa.
Kenialaisten maakuntien maksuongelmista huolimatta mitään maata ei olla jättämässä yhteistyön ulkopuolelle.
– Kategorisesti, jos lähdetään sanomaan, että kenen kanssa lähdetään tekemään yhteistyötä ja kenen ei, niin en usko, että tällaisia linjauksia tulee, Skantsi sanoo.
Opiskelijoilla halu jäädä Suomeen
Lappeenrannassa 15 kenialaisopiskelijalle on tarjottu mahdollisuutta suorittaa lähihoitajaopintonsa loppuun oppisopimuskoulutuksella.
– Kukaan tästä ryhmästä ei halua palata Keniaan, toinen opiskelijoista kertoo.
Osa opiskelijoista on jo sopinut kesätöistä Etelä-Karjalan hyvinvointialueella. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kaikki työllistyvät.
Takaiskusta huolimatta ulkomaista koulutusyhteistyötä jatketaan Saimaan ammattiopistolla jatkossakin.
– Tämä on tällainen oppirahaprojekti. Eihän tämä ole hyvin mennyt. Olemme oppineet paljon sellaisesta asiasta, mitä emme ole aiemmin tehneet, Toikkanen sanoo.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 23. toukokuuta kello 23.00 asti.