Hämeen poliisi pitää Korkeimman oikeuden tekemää tuoretta ennakkopäätöstä merkittävänä paitsi poliisin käytännön työlle, niin myös myymälävarkauksien ennaltaehkäisylle.
Korkein oikeus muutti tiistaina kymmenistä toistuvista näpistyksestä sakkotuomion saaneen miehen rangaistuksen vankeudeksi.
Asiasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.
– Päätös on merkittävä. Tähän asti sarjatyyppiset näpistelyt on katsottu oikeudessa pääsääntöisesti teoksi, joka on kokonaisuutena arvostellen vähäinen. Ainoa mahdollinen tuomio on ollut sakkorangaistus, kuvaa Hämeen poliisin rikosylitarkastaja Mika Heikkonen.
Nyt ehdottomaan vankeuteen tuomittu mies teki vajaan puolen vuoden aikana näpistyksiä valintamyymälöistä 40 eri kerralla.
Saalis oli pääasiassa alkoholia, ja sen arvo oli joka kerta alle 50 euroa.
Kainuun käräjäoikeus tuomitsi miehen ensin 40 varkaudesta, mutta Rovaniemen hovioikeus piti tekoja näpistyksinä ja tuomitsi sakkoja.
Korkein oikeus päätyi tuomitsemaan näpistelijän varkauksista syyttäjän vaatimuksen mukaisesti.
Myymälävaras sai neljän kuukauden vankeustuomion. Korkein oikeus määräsi vankeuden ehdottomana miehen aiemman rikostaustan vuoksi.
– Jos jatkossa toistuvien näpistysten kohdalla puhutaankin varkaudesta, se tarkoittaa sitä, että asia käsitellään aina käräjäoikeudessa ja siinä syyttäjällä on erityinen rooli, Heikkonen sanoo.
Poliisille laajemmat valtuudet
Korkeimman oikeuden linjaus voi johtaa rangaistuksen tiukkenemiseen myymälävarkauksien osalta, mutta myös poliisin pakkokeinojen laajenemiseen näpistysrikosten tutkinnassa.
– Kun toistuvia näpistelyjä siirrytään tutkimaan varkauksina, se avaa poliisille henkilöön ja myös kotirauhan piiriin kohdistuvia pakkokeinoja, kuten esimerkiksi kotietsintä. Tämä tulee varmasti vaikuttamaan poliisin toimintaan jatkossa, arvioi Heikkonen.
Hän muistuttaa, että mahdollisista pakkokeinojen käytöstä päätetään aina tapauskohtaisesti syyttäjän kanssa.
Hämeen poliisi toivoo vankeusrangaistuksen uhkan toimivan myös myymälävarkauksia ennaltaehkäisevänä viestinä.
Myymälöistä varastavien kansalaisten kirjo on varsin laaja.
– On nuoria ja vanhoja, työssäkäyviä ja työttömiä. Näpistely ei tunne sosiaaliluokkarajoja ja tekijöitä on laidasta laitaan, Heikkonen kertoo.