Tulevaisuudessa kutsunnat saatetaan järjestään osittain lukiossa tai amiksessa, koko ikäluokka voitaisiin velvoittaa kutsuntoihin.
– Yksi iso tavoite on se, että Puolustusvoimat saisi lisää nuoria naisia palvelukseen, sanoo puolustusministeriön työryhmän puheenjohtaja, prikaatikenraali ja kansallisen puolustuksen yksikön johtaja Sami Nurmi.
Mikä kutsunnoissa siis muuttuisi?
Nurmen mukaan kutsunnoista tulisi kolmivaiheiset. Kaksi ensimmäistä vaihetta olisivat pakollisia koko ikäluokalle. Nykyään kutsunnat ovat enimmäkseen kaksivaiheiset: terveystarkastus ja varsinainen kutsuntapäivä.
– [Uudessa mallissa] ensimmäinen vaihe voisi olla terveystarkastus ja toinen vaihe yhteinen kutsuntapäivä. Kolmas vaihe olisi nykymuotoinen kutsunta, jossa määrätään palveluspaikka ja aika, Nurmi sanoo.
Hänen mukaan kolmas vaihe olisi miehille ja niille, jotka haluavat vapaaehtoisesti suorittaa asepalveluksen.
Kysyimme Nurmelta, mitkä asiat käytännössä muuttuisivat.
Mitä kutsuntapäivä tarkoittaisi?
Mahdollinen toinen vaihe, kutsuntapäivä, voitaisiin sitoa osaksi oppivelvollisuutta ja opetusohjelmaa. Työryhmä on tarkastellut myös mahdollisuutta järjestää kutsuntapäivä täysin erillään kouluista, mutta siinä olisi haasteensa.
– Se olisi paljon raskaampi järjestelmä. Työryhmässä tuntuma on tällä hetkellä se, vaikka työ jatkuu vielä muutaman kuukauden, että luonteva vaihtoehto voisi olla toisen asteen koulutuksen aikana.
Jos kutsuntapäivästä tulee pakollinen, sen lintsaamisesta saisi rangaistuksen. Nurmi ei osaa vielä sanoa, olisiko rangaistus sakko vai jotain muuta. Mahdollista olisi myös sitoa kutsuntapäivä oppivelvollisuuteen, jolloin se olisi pakko suorittaa.
– Jollain tavalla velvollisuus pitäisi olla, se oli poliittinen tahto työryhmässä, joka asiaa aikaisemmin pohti, Nurmi sanoo.
Mikä on uudistuksen aikataulu?
Nurmen mukaan työryhmä saa ehdotuksensa valmiiksi tämän vuoden syyskuun loppuun mennessä. Alun perin ehdotettiin, että uudistus tulisi voimaan 2025, mutta Nurmi sanoo, että se olisi haasteellista.
– Vuonna 2025 voitaisiin tehdä pilotointia esimerkiksi alueellisesti tai muuten rajatusti ja kerätään kokemuksia. Realistinen tavoite on varmaan tämän hallituskauden aikana, en osaa sanoa onko se sitten vuosi 2027 vai mikä.
Uudistuksen haasteet ja mahdollisuudet?
Nurmen mukaan käytännön järjestelyt ovat haasteellisia.
– Onko verkossa vai mikä on läsnäolon muoto? Meillä on aika paljon erilaisia opetuslaitoksia. Pitää katsoa, että saadaan kaikille se sopiva muoto yhteisen kutsuntapäivän osalta. Terveydenhuollon puolella on omat resurssikysymykset.
Muut hallinnon alat ovat nähneet uudistuksessa myös mahdollisuuksia.
– Kun saataisiin nuorille aikaisempia terveystarkastuksia, niin nuorista saataisiin vähän aikaisemmin koppia kuin nykypäivänä. Ettei tuen tarve tule vasta kutsunnoissa ilmi, kuten nykypäivänä.
Puolustusvoimat haluaisi säilyttää nykyiset kutsunnat, miksi?
– Tällä hetkellä se vastaa oikein hyvin Suomen puolustuksen tarpeisiin. Toki kaikki ymmärtävät, että yhteiskunta muuttuu ja myös Puolustusvoimat elää ajassa. On selvä, että me emme voi elää irrallisena saarekkeena. Nuoret ajattelevat eri tavalla ja yhteiskunta sen myötä.
Nurmen mukaan Puolustusvoimien haasteena on se, että koko ikäluokka on vuosittain noin 50 000 nuorta.
– Puolustusvoimat ei tällä hetkellä tarvitse niin paljon henkilöstöä sodan ajan tehtäviin ja reserviin. Haasteeksi tulee se, millä tavalla me valikoimme sen, ketkä palvelukseen tulevat.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 2. kesäkuuta kello 23 asti
Tarkennettu jutun otsikkoa 2.6.2023 kello 21.19. Otsikko oli alun perin muodossa: ”Intti saattaa tulla osaksi oppivelvollisuutta, myös naisille”.