Viisi vuotta sitten Laura Syväsalmi-Astala, 38, oli tehnyt Haartmanin sairaalan päivystyksessä töitä vuoden ja neljän kuukauden ajan. Tuona aikana sijaisuuksia oli takana viisi.
Hän oli tuolloin raskaana ja päätti mennä kertomaan raskaudesta työnantajalleen.
– He ilmoittivat, että työsuhteeni päättyy äitiysvapaaseen.
Tieto harmitti ja hän tiesi sen olevan väärin. Syväsalmi-Astala kysyi, onko tosiaan niin, ettei jatkoa ole. Työnantaja vastasi, että Syväsalmi-Astala olisi tervetullut palaamaan äitiyslomansa jälkeen, kun on taas käytettävissä.
Jos määräaikaista työsuhdetta ei uusita vain siksi, että henkilö on raskaana, kyse on raskaussyrjinnästä. Haartmanissa oli edelleen jatkuva tarve työtekijöille.
– En suostunut nielemään sitä. Tiesin, että se on laitonta.
Kun Syväsalmi-Astala oli joulukuussa 2018 vastasyntyneen vauvansa kanssa teho-osastolla, Haartmanin sairaalassa oli vakituisia sairaanhoitajan paikkoja auki sisäisessä haussa. Hänelle ei kerrottu näistä avoimista työpaikoista.
Syväsalmi-Astala oli ollut yhteydessä luottamusmiehiin jo ensimmäisen keskustelun jälkeen. Lapsen syntymän jälkeen marraskuussa 2020 hän teki liiton juristin avustuksella kanteen käräjäoikeuteen tasa-arvolain rikkomisesta ja työsuhteen perusteettomasta päättämisestä.
Ammattiliitto Tehyn juristi Päivi Vanninen edusti Helsingin käräjäoikeudessa Syväsalmi-Astalaa. Hänen mukaansa raskaussyrjintä on sosiaali- ja terveysalalla valtavan iso ongelma. Useat raskaana olevat ovat saaneet käytännössä potkut ja työn tarjoaminen on loppunut kuin seinään, kun he ovat kertoneet työnantajalleen ilouutisen.
– Se on vain jäävuoren huippu, joka tulee minun pöydälleni. Hyvin suuret toimijat toimivat juristin näkökulmasta luokattoman laittomasti.
Suurin yhteydenottojen aihe
Raskaus- ja perhevapaasyrjintä on ollut vuosikymmenien ajan suurin yksittäinen työelämäsyrjintään liittyvä tasa-arvovaltuutetulle tulevien yhteydenottojen aihe. Viime vuonna niiden osuus työelämää koskevista yhteydenotoista oli runsaat 50 prosenttia.
Tasa-arvolaki on ollut voimassa vuodesta 1987. Vuodesta 1992 lähtien on ollut kiellettyä jättää uusimatta työsopimusta perhevapaan takia. Laki lähtee siitä, että pitää tarkastella työvoiman tarvetta, ja jos työtä on edelleen tarjolla, on sitä tarjottava perhevapaalle jäävälle.
– Lainsäädäntö on kunnossa, mutta jostain syystä sitä ei vain noudateta niin kuin pitäisi, sanoo Tehyn Vanninen.
Vannisen mukaan työntekijällä voi olla alla kymmeniä määräaikaisia työsopimuksia ennen kuin hän tulee raskaaksi. Siinä tilanteessa kun työntekijä jää perhevapaalle, hänet korvataan esimerkiksi vastavalmistuneella sairaanhoitajalla.
– Me tarvitsemme lisää lapsia ja jokaikisen hoitajan, joka on sote-alalla. Raskaussyrjintä estää hoitajien alalla pysymisen.
Syväsalmi-Astalan lisäksi Vanninen edusti esimerkiksi kätilöä, jonka 22. työsopimus jäi raskauden takia tekemättä. Tänä keväänä Helsingin käräjäoikeus tuomitsi HUSin maksamaan syrjimälleen kätilölle yli 43 000 euroa. Tuomio on lainvoimainen.
HUS ei kommentoinut Ylelle asiaa.
Raskaussyrjintää tapahtuu myös muualla. Esimerkiksi viime kesänä Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi Pirkanmaan hyvinvointialueen eli silloisen sairaanhoitopiirin maksamaan korvauksia sairaanhoitajalle tasa-arvolain vastaisen syrjinnän vuoksi. Myös Kuopion kaupunki syyllistyi pitkäkestoiseen syrjintään raskauden takia. Ensihoitaja sai hyvitystä 20 000 euroa. Hovioikeus piti viime kesänä käräjäoikeuden päätöksen ennallaan.
Helsingin kaupunki: Parantamisen varaa on
Laura Syväsalmi-Astalan kanne saatiin sovittua käräjäoikeudessa maaliskuussa 2022. Hänen silloinen työnantajansa Helsingin kaupunki maksoi raskaussyrjinnän takia hyvityksenä 20 000 euroa.
Yle on nähnyt käräjäoikeuden kanteen ja sovintosopimuksen.
Helsingin kaupunki oli lisäksi syrjivin syin jättänyt hänet ilman tulospalkkiota. Tästä hän sai satojen eurojen korvaukset. Asiasta päätti työtuomioistuin.
Sovittelussa Syväsalmi-Astala koki saaneensa sen, mikä hänelle kuului. Hän ei kuitenkaan enää halunnut jatkaa työtään Haartmanin päivystyksessä.
– Minulla on ollut aina hyvin vahva oikeudentaju. En siedä epäreiluutta ja vääryyttä.
Haartmanin sairaala kuului vielä Syväsalmi-Astalan työsuhteen aikaan Helsingin kaupungin alaisuuteen. Nyt se on osa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä HUSia.
Helsingin kaupungin henkilöstöosaston johtava asiantuntija Matti Heiskanen kertoo sähköpostitse, että he eivät voi kommentoida julkisuudessa yksittäisen työntekijän tilannetta.
– Kyllä parantamisen varaa löytyy. Kaupungilla on kattavat ohjeistukset palvelussuhdeasioiden osalta. On tärkeää varmistaa, että tulkintamme perustuvat aina oikeaan, kattavaan tietoon asiaan vaikuttavista seikoista.
Sai vakituisen paikan muualta
Tämä ei jäänyt Syväsalmi-Astalan ainoaksi syrjintäkokemukseksi.
Hän kertoo käyneensä äitiyslomansa aikaan työhaastattelussa, jossa rekrytoija sivuutti hänet, koska koki Syväsalmi-Astalan olevan lapsen vuoksi sairastelukierteessä.
Tämän jälkeen Syväsalmi-Astala työllistyi yksityiselle puolelle. Hän kertoo kohdanneensa raskaussyrjintää myös siellä, muttei voi puhua enempää asiassa tehdyn sopimuksen vuoksi.
Vuonna 2021 hän haki Keravan terveysasemalle töihin. Äitiyslomaa oli puoli vuotta jäljellä. Vakituinen työpaikka tuntui lottovoitolta.
– Pillahdin itkuun, kun minulle soitettiin, että sain vakituisen työpaikan. Ihan oikeasti joku vielä toimii näin.
Raskauden myötä Marille ei tarjottu töitä
Myös Turun yliopistollisessa keskussairaalassa työskennellyt ”Mari” kertoo kohdanneensa sairaanhoitajana raskaussyrjintää. Hän esiintyy uutisessa muutetulla nimellä aiheen arkaluontoisuuden vuoksi. Omalla nimellä esiintymisestä voisi olla haittaa hänen nykyisessä työssään.
Mari oli yhä opiskelija, kun hän meni kesätöihin Turun yliopistolliseen keskussairaalaan (TYKS) vuonna 2016. Hän työskenteli määräaikaisuuksissa ja tarvittaessa töihin tulevana työntekijänä.
Kesällä 2019 hän oli raskaana ja joutui jäämään sen vuoksi sairauslomalle. Tässä vaiheessa raskaus tuli myös työnantajan tietoon.
– Työsopimus oli jo keväällä kirjoitettu heinäkuun loppuun asti, mutta tästä eteenpäin ei jatkosta puhuttu enää mitään raskauden tultua ilmi.
Mari otti yhteyttä pääluottamusmieheen. Pääluottamusmiehen hoidettua asiaa hän sai työsopimukseen muutaman viikon jatkoa.
Kollegat ihmettelivät, miksi Marin työt eivät jatku, vaikka sairaalaan haettiin useita työntekijöitä elokuussa 2019.
Raskauden myötä Marille ei enää tarjottu auki olleita työpaikkoja.
Mari haki työpaikkoja, mutta häntä ei edes haastateltu. Tehtäviin palkattiin sairaanhoitajia, jotka eivät aiemmin olleet työskennelleet osastolla.
– Se meni ihon alle. En ollut tehnyt virheitä, olin tunnollinen ja joustin. Olin aina käytettävissä.
Lopulta Mari sai työsopimuksen 72 arkipäivän ajalle, joka vastasi palkallista äitiysvapaata. Hän ei ollut tähän tyytyväinen, koska työsopimusta ei jatkettu tai uusittu samalla osastolla tämän jälkeen.
– Ilmaisin haluni jatkaa osastolla näiden sopimusten jälkeen useamman kerran, mutta kukaan ei enää vastannut asiaan mitään ja työsuhteeni päättyi siihen.
Tehyn Päivi Vanninen edusti myös Maria, kun asiassa tehtiin kanne käräjäoikeuteen helmikuussa 2021.
Kanteessa päästiin sovitteluratkaisuun viime toukokuussa.
Mari sai korvauksia. Hän ei kuitenkaan halua, että summaa mainitaan.
– En suostunut sovitteluun, jos he eivät myönnä syrjintää, hän sanoo.
– Se oli pitkä ja raskas prosessi. Se oli niin stressaavaa.
Yle on nähnyt käräjäoikeuden kanteen sekä sovintosopimuksen.
Marin työnantaja TYKS siirtyi tämän vuoden alussa osaksi Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varhaa.
Varha: Otamme opiksi
Varhan henkilöstöjohtaja Noora Nordberg sanoo, että syrjintää ei ole suoranaisesti myönnetty, mutta syrjintäolettama oli syntynyt, eikä työnantajalla ollut esittää hyväksyttävää syytä sen oikeuttamiseen.
Maria ei raskaaksi tulon jälkeen valittu haettavana olleisiin tehtäviin, vaan niihin valittiin muita hakijoita. Työnantajalla ei ollut riittävän painavia perusteita menettelylleen.
– Kun itse lähdin arvioimaan tilannetta, näytti sen verran pahalta meidän näkökulmasta, että oli parempi pyrkiä sovintoon.
Nordbergin mukaan hyvinvointialueella pitää lisätä tietoisuutta raskaussyrjinnästä. Taustalla voi olla myös esihenkilöiden tietämättömyyttä.
– Kyllä meidän täytyy tästä opiksemme ottaa ja korostaa esimieskoulutuksessa, että meidän esihenkilöt tunnistaisivat näitä tilanteita ja ymmärtäisivät, miten tulee toimia.
Hän uskoo, että naisvaltaisella hoiva-alalla raskaussyrjintää esiintyy muutenkin.
– Pahoin pelkään, että tätä tapahtuu. En sitä kiistä lainkaan.
Mari haki muualle töihin
Mari laski tehneensä TYKSillä 14 määräaikaisuutta. Hän vaihtoi työnantajaa vuonna 2021, eikä ole enää kohdannut raskaussyrjintää.
Alan käytännöt pitäisi saada näkyviksi ja sitä kautta muuttumaan, jotta työelämä saataisiin tasa-arvoisemmaksi, Mari sanoo.
Mari on vihainen siitä, että naiset asetetaan epätasa-arvoiseen asemaan raskauden takia, vaikka alalla on valtava resurssipula.
– Yksi iso ongelma on määräaikaisuuksien ketjuttaminen. Se luo epävarmuutta ja ainakin omalla kohdalla jouduin miettimään jatkuvasti, mihin menen töihin.