Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Unescon maailmanperintökohteen hakuprosessi etenee: Seinäjoen Aalto-keskuksella tärkeä rooli kolmentoista kohteen kokonaisuudessa

Aalto-keskus on muodostunut tärkeäksi maamerkiksi ja osaksi identiteettiä alueella, muistuttaa arkkitehti. Seuraavaksi luvassa ovat aluerajaukset ja suoja-alueiden määritykset.

Museoviraston arkkitehti Nina Svartström ja Alvar Aalto säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh seisovat Seinäjoella Aalto keskuksen pihamaalla.
Seinäjoen Aalto-keskuksella on tärkeä rooli Alvar Aallon 13 kohteen kokonaisuudessa, jolle haetaan Unescon maailmanperintöstatusta, vakuuttavat Nina Svartström Museovirastosta ja Tommi Lindh Alvar Aalto -säätiöstä. Kuva: Kati Ala-Renko / Yle

Aalto-kokonaisuuden valmistelu Unescon maailmanperintökohdehakua varten edistyy.

Seinäjoen Aalto-keskus on osa 13 suomalaisen Aalto-kohteen sarjaa, joka voitaisiin hyväksyä Unescon listalle aikaisintaan vuonna 2026.

Pääkirjasto Apilassa tiistaina järjestetyssä seminaarissa puhuneet Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh ja Museoviraston arkkitehti Nina Svartström kertasivat projektin kulkua.

Aalto-keskuksella on tärkeä rooli Unescon maailmanperintökohdehaussa - osa identiteettiä ja tärkeä maamerkki alueella

Parhaillaan on meneillään aineiston valmistelu hakemusta varten. Työryhmä on kirkastanut Seinäjoen roolia ja arvopohjaa kohteiden joukossa.

– Seinäjoen osalta merkittävää on, että kyseessä on ainoa toteutunut kaupunkikeskittymä ja maamerkki, joka on muodostunut myös tärkeäksi osaksi identiteettiä alueella. Seinäjoen kokonaisuus on monipuolinen julkisten palveluiden keskittymä, joka edustaa samaa arkkitehtityyliä, Svartström kuvailee.

Myös Alvar Aalto -säätiön Lindh suitsuttaa Seinäjoen Aalto-keskuksen merkitystä hakukokonaisuudessa.

– Sain juuri kuulla, että Jyväskylän Alvar Aalto -museossa Seinäjoen Aalto-keskukselle on valittu rinnakkaiskohteeksi Brasilian pääkaupunki Brasilia. Se on Oscar Niemeyerin suunnittelema moderni hallintokeskus, joka on jo Unescon maailmanperintökohde.

Seuraavaksi määritellään aluerajaukset ja suoja-alueet

Lindh on tyytyväinen kaupungin omistamien Aalto-rakennusten restaurointitöihin, jotka ovat edenneet aikataulussa ja palkittu Safa-palkinnollakin kaksi vuotta sitten.

Unescon kriteerit maailmanperintökohteille ovat tiukat, eikä mukaan pääsisi, ellei rakennuksia ylläpidettäisi asianmukaisesti.

Seuraavaksi Seinäjoella ovat edessä aluerajaukset ja suoja-alueiden määritykset. Suoja-alueella halutaan turvata, ettei lähelle rakenneta arvoa alentavaa rakennustuotantoa.

– Joitakin prosessiin liittyviä asemakaavan tarkastuksia on Seinäjoella vielä tulossa, Lindh kertoo.

Kaupunki omistaa neljä Aallon suunnittelemaa rakennusta: kaupungintalon, kirjaston, teatterin ja virastotalon. Lisäksi seurakunta omistaa kokonaisuudesta kaksi kiinteistöä eli Lakeuden risti -kirkon ja seurakuntatalon.

Kokonaisuudessa mukana olevat kohteet valmistumisajan mukaan:

Paimion parantola, Paimio (1933–1988)

Aaltojen koti, Riihitie 20, Helsinki (1936)

Sunilan asuinalue, Kotka (1936–1954)

Villa Mairea, Noormarkku (1939)

Säynätsalon kunnantalo, Jyväskylä (1952)

Seminaarinmäen alue, Jyväskylä (1954–1989)

Muuratsalon koetalo, Jyväskylä (1954)

Aalto-ateljee, Tiilimäki 20, Helsinki (1954)

Kansaneläkelaitoksen pääkonttori, Helsinki (1956)

Kulttuuritalo, Helsinki (1958)

Kolmen ristin kirkko, Imatra (1958)

Seinäjoen hallintokeskus ja Lakeuden Risti, Seinäjoki, (1960–1987)

Finlandiatalo, Helsinki (1971, 1975)

Museoviraston johdolla valmisteltava esitys luovutetaan Unescon maailmanperintökomitealle vuoden 2025 alussa ja päätöstä odotetaan aikaisintaan kesällä 2026.