Yle välittää yleisurheilun Paavo Nurmen kisat tiistaina Areenassa kello 16.35, TV2:ssa kello 18.00 ja radiossa Yle Puheella kello 16.30.
Todennäköisyys sille, että Turun Aurajoen rannassa vastaan kävelee yleisurheilun arvokisamitalisti, on näinä päivinä suuri. Vuosittaiset Paavo Nurmen kisat käydään tänään, ja urheilijalista on kilpailun historian nimekkäin.
Toimitusjohtaja Jari Salonen tosin harmittelee muutamia viime hetken poisjääntejä. Olympiavoittaja Neeraj Chopran, maailmanmestari Johannes Vetterin sekä EM-pronssimitalisti Lassi Etelätalon vetäytymiset miesten keihäskisasta ovat olleet kovia kolauksia.
– Pari viimeisintä poisjääntiä kuluneen viikon aikana ovat olleet merkittäviä. Silti rosteri on leveämpi kuin koskaan ennen ja meillä on kymmeniä arvokisamitalisteja. Näyttää aika selvältä, että me teemme kaikkien aikojen pistetuloksemme. Se on tärkeää, koska kisajärjestäjät vertailevat rankingpisteitään, Salonen kertoo.
Kansainvälisen yleisurheiluliiton (World Athletics) Continental Tour Gold -sarjaan kuuluva PNG oli viime kaudella maailman 19. kovin yleisurheilukilpailu jaetuissa rankingpisteissä mitattuna. Edellä olivat kaikki 13 korkeimman tason eli Timanttiliigan osakilpailua ja viisi Gold-sarjan osakilpailua.
Gold-sarja näki päivänvalon tapahtumien kannalta hankalana koronakesänä 2020.
– Yleisurheilun taso on globaalisti ihan valtava, kisoja on tullut lisää. Gold-sarjan perustajajäsenenä olen ollut vähän huolissani, että kisoja alkaa olla aika paljon. Toivoisin, että sarjojen kasvu pidettäisiin kurissa. Ylimmällä tasolla ei saa olla liikaa kilpailuja. Siellä toivon vähän jarruja, Salonen sanoo.
Timanttiliigaan nousua PNG:n järjestäjät kertoivat jo vuosikymmen sitten tavoittelevansa, mutta vielä pääsarjastatusta ei ole tullut.
– Kyllä se meillä on unelmana. Siihen suuntaan olemme menossa, mutta se ei ole pakkomielle meille. Ei kiirettä, Salonen sanoo.
Murto: ”Se olisi tosi siistiä”
Seiväshypyn Euroopan mestarin Wilma Murron mukaan Timanttiliigan ja kultasarjan kilpailuilla ei ole silmiinpistävää eroa.
– Se riippuu oikeastaan tosi paljon kisasta. Timanttiliigan kisat ovat erilaisia keskenään. Jotkut ovat hyvin järjestettyjä ja jotkut vähän vähemmän hyvin järjestettyjä. Kyllä PNG tosi hyvin vertautuu jopa ihan niihin hyviin Timanttiliigan kisoihin järjestelyiltään. Mutta veikkaan, että parhaat Gold-kisat ovat parempia kuin huonoimmat Timanttiliigat. Kyllä ne aika lähellä toisiaan alkavat jo olla, Murto sanoo.
Myös kolmiloikan SE-nainen Kristiina Mäkelä sanoo, että Paavo Nurmen kisoissa järjestelyt ovat huipputasoa.
– Urheilijan kannalta jos katsoo, niin Timanttiliiga on arvostetumpi ja rankingpisteitä saa enemmän. En tiedä tarkemmin palkintorahasysteemin eroa, mutta Timanttiliigassa on vähän isommat palkintorahat. Itse kisasta en huomaa mitään eroa Timanttiliigaan, Mäkelä sanoo.
Sekä Mäkelä että Turussa asuva Murto pitävät paitsi toivottavana myös realistisena, että Suomessa vielä järjestettäisiin Timanttiliigan osakilpailu.
– Varmasti se urheilijakattaus vielä kovenee jos Timanttiliiga-status olisi. Olisi tosi siistiä, jos PNG olisi Timanttiliigassa. Muuttaisiko se kilpailemistani tai vaikuttaisiko se elämääni isosti, ei välttämättä. Mutta se olisi kova meriitti ja hieno tapa saada urheilijoita Turkuun kesäisin. Kyllä minä olisin siitä iloinen, Murto hymyilee.
Mitä nousu vaatisi?
Toimitusjohtaja Jari Salosen mukaan Timanttiliiga-unelma on esillä Paavo Nurmen kisaorganisaation sisäisissä keskusteluissa entistä enemmän. Keskusteluja on käyty niin Kansainvälisen yleisurheiluliiton, Timanttiliigan johdon ja Turun kaupungin kanssa.
– Kyllä me olemme ilmoittaneet kiinnostuksemme, mutta hakemusta meillä ei ole sisällä. Olemme käyneet neuvottelemassa, että jos tulee yllättävä tilanne, me olemme messissä. Meidän tämän hetken linjamme on, että olemme valmiina, jos kutsu käy. Kyllä me aika innoissamme olemme tästä, Salonen sanoo.
Salosen mukaan nousu Timanttiliigaan vaatisi luonnollisesti lisää rahaa. Urheilijabudjetti pitäisi tuplata nykyisestä vajaasta puolesta miljoonasta noin miljoonaan. Rahaa palaisi myös Turun urheilupuiston uudistuksiin ja korjauksiin.
Isoin hidaste PNG:n matkalla Timanttiliigan osakilpailuksi ei kuitenkaan välttämättä ole raha. Vaikka sarja ei ole varsinaisesti suljettu, ei Salosen mukaan sinne oteta uusia jäseniä, jollei sinne samalla tuoda uutta rahaa. Puola pääsi mukaan viime vuonna ikään kuin lennosta.
– Pikkuinen probleema on se, että sarja on aika vahvasti Eurooppaan keskittynyt ja WA haluaa laajentaa eri maanosiin. Ei ehkä ole realismia, että seuraava Timanttiliigan kisa on taas Euroopasta. Mutta toki maailma on muuttuva ja tässäkin ympäristössä kisoja joskus tulee ja menee.
World Athletics on uudistanut Timanttiliigaa viime vuosina kovin ottein, jotta konsepti olisi vauhdikkaampi ja katsojille viihdyttävämpi. Koska aikataulu on tiivis, joitain lajeja näytetään tv-lähetyksessä hyvin vähän. Timanttiliigan kansainvälistä tv-ohjausta on kritisoitu liian juoksupainotteiseksi.
Melko konservatiiviseksi yleisurheilun seuraajaksi tunnustautuva Jari Salonen kertoo ymmärtävänsä lajipainotuksiin liittyvän kritiikin, mutta myös WA:n perustelut uudistusten taustalla.
– Sen kuuluukin mennä niin, että konsepti miellyttää muitakin kuin yleisurheilun ”heavy usereita”. Kultasarjassa on hyvää se, että World Athletics on antanut kisajärjestäjälle itsenäisyyden lajiohjelman kasaamiseen ja ohjaamiseen. Voimme Ylen kanssa katsoa mitä näytetään ja mitä ei näytetä.
Olisikin nurinkurista, jos Suomessa järjestettävän Timanttiliigan osakilpailun ohjelmassa ei esimerkiksi olisi suomalaista perinnelajia, miesten keihästä. Salonen ei haluaisi tinkiä kansallisista kärkilajeista, jos nousu pääsarjaan tulisi lähivuosina ajankohtaiseksi.
– Olisi kova paikka, jos lajiohjelma tulisi niin saneltuna, että emme pystyisi ottamaan niitä syömähammaslajeja. Silloin voisi tulla ajatus, että tämä ei ole hyvä homma. On tärkeää, että järjestäjämaan kiinnostavimpia lajeja on ohjelmassa, jotta sen maan kansalaiset ja media kiinnostuvat. Sinänsä tuntuisi oudolta, että toimittaisiin sitä vastaan, Salonen pohtii.