Plop, plop, plop, plop, plop... muovimukit kopisevat, kun esiliinoihin pukeutuneet pesijät latovat niitä rivakasti pesukoneeseen.
Tuliterä pesukone vetää mukit uumeeniinsa, pesee ne, kuivattaa 70 asteessa ja jäähdyttää. Toisessa päässä kolme työntekijää latoo puhtaita kuppeja laatikoihin.
Joar Löf ja Nuutti Lintu perustivat puolitoista vuotta sitten Greencup-yrityksen, joka vuokraa tukevia muovikuppeja tapahtumiin. Keväällä Lopen keskustassa tyhjillään ollut ruokakauppa muuntui astiavuokraamoksi ja -pesulaksi.
– Nuutti on pitsannut Greencupin ideaa minulle monta vuotta, Löf kertoo.
Kaverukset ovat kotoisin Helsingin Kruununhaasta. Löf opiskelee rahoitusta Hankenilla, Lintu sai juuri kauppatieteiden opinnot päätökseen Pariisissa.
Kaksikko keräsi yhtiölle sijoittajilta noin puoli miljoonaa euroa alkupääomaa. Lopen lisäksi yhtiöllä on toinen pienempi pesula Hartolassa.
Varaston pahvilaatikkorivistöt sisältävät värikkäitä muovituoppeja ja kahvimukeja sekä sampanja- ja snapsikuppeja.
– Meillä on tällä hetkellä joitakin satoja tuhansia kuppeja, Löf sanoo.
Joukossa on muun muassa Käärijä-mukeja Euroviisuissa maailmantähdeksi nousseen esiintyjän Vantaan-konsertin jäljiltä.
– Astiavuokraamoita on ympäri ämpäri Suomea mutta samankokoista kuin me ei tällä hetkellä ole. Meillä on Suomen suurin muki- ja pesukapasiteetti, Lintu sanoo.
Astioita kuljetetaan kahdella omalla pakettiautolla.
Lintu ja Löf kuskaavat muiden työntekijöiden kanssa tamperelaisen ravintolan vuokraamia kuppeja pakettiautosta pesuun.
Avatuista pahvilaatikoista leviää pesulaan kapakan haju.
Ranska kielsi jo kertakäyttöastiat
Kestomukien ja pesupalvelun kysyntä voi nytkähtää kasvuun, kun EU alkaa rajoittaa yhä enemmän kertakäyttöastioiden käyttöä.
Enää ei puhuta vain muovin määrästä kertakäyttöastioissa. Valmistelussa oleva EU-komission pakkausasetus kieltäisi kertakäyttöastiat kokonaan ravintoloissa paikan päällä syötäessä vuonna 2030. Myös noutoannoksissa pikaruokapaikkojen pitäisi vähitellen siirtyä kestoastioihin. Tarkoitus on vähentää jätettä.
Brysselissä pakkausteollisuus ja kartonkia valmistavat yhtiöt vastustavat kiivaasti tällaista kertakäyttöastioiden täyskieltoa, joukossa muiden muassa Huhtamäki, Metsä Board ja McDonald's.
Komission esitykseen saattaa tulla lievennyksiä jatkokäsittelyssä.
Moni maa on kuitenkin ottanut säännöissä etukenoa. Ranska kielsi kertakäyttöastiat kokonaan ravintoloissa tämän vuoden alussa. Saksassa kestoastioita pitää olla tarjolla vaihtoehtona.
Ruotsissa saa ensi vuoden alusta alkaen käyttää vain kertakäyttöastioita, joissa on alle 15 prosenttia muovia. Sallittuja olisivat vielä esimerkiksi yleiset pahvikupit, joissa on muovinen kalvo.
Hampurilaispaikat opettelevat astianpesua
Suuret pikaruokaravintolat McDonald's ja Burger King pesevät astioitaan itse Ranskassa ja jonkin verran ainakin Saksassa.
Burger King -hampurilasketju toi myös Ruotsissa kestoastioita useimpiin ravintoloihin vaihtoehdoksi kertakäyttöisille.
Suomen Burger King -ketjun johtaja Siru Kalpio sanoo, että Ruotsin ja Ranskan pesukokemuksia seurataan. Suomessa ketjulla ei ole vielä uudelleenkäytettäviä astioita.
– Tällaisissa isoissa yrityksissä jotkut maat ovat aina pilotteja.
Hän arvelee, että haasteita ravintoloille tulee pesupaikkojen järjestämisestä ja astioiden säilyttämisestä.
– Toivottavaa olisi myös saada todisteita ja tuloksia toisista meidän ketjun paikoista, että miten uudelleenkäyttö vaikuttaa ympäristöön.
Greencup otti toimintaansa mallia Ranskasta. Lintu kertoo, että kertakäyttöastioiden väheneminen näkyy Ranskassa.
– Varsinkin tapahtumissa on täysin arkipäivää, että käytetään uudelleen tuotteita eikä heitetä niitä roskiin. Suomessa ollaan jäljessä tässä.
Ennen oman pesulan perustamista miehet hankkivat kokemusta pesemällä kuppeja Belgian Liègessä. Siellä mukipesula toimii kolmessa vuorossa.
Pakkausteollisuus edistäisi ennemmin kierrätystä
EU:n ”pillidirektiivi” rajoitti jo kaksi vuotta sitten kertakäyttöastioiden käyttöä. Muoviset juomapillit katosivat ja muovilautasten tilalle tuli pahviastioita, joissa on ohut muovipinnoite. Se ei riitä, vaan EU-komissio kieltäisi kaikki kertakäyttöastiat.
Pakkausteollisuus muistuttaa, että myös pesuvesi ja astioiden kuljettamisen vaatima energia kuormittavat luontoa. Teollisuus edistää mieluummin lajittelua ja kierrätystä.
Tutkimustuloksia löytyy sekä pikaruokkakippojen pesemisen puolesta että sitä vastaan.
Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan tärkeää on astioden keruu niin, ettei synny ylimääräistä kulkumatkaa. Astiaa pitää myös käyttää vähintään kymmenen kertaa ennen sen pois heittämistä.
Mukien palautus lisääntyy, jos niissä on pantti
Greencup työllistää kymmenkunta henkilöä, alkutaipaleella lähinnä myynnissä. Kesä on kuuminta aikaa saada mukeja kiertoon festareille ja urheilutapahtumiin.
Pesijöitä pesula työllistää vasta vähän. Pesukoneen käymiseen täysillä on vielä matkaa.
– Vihreissä toimissa ei ole vielä herätty kiinnittämään huomiota roskaamisen vähentämiseen. Ei ole helppo muuttaa tapoja, jotka olleet monta kymmentä vuotta, Lintu harmittelee.
Senkin yrittäjät myöntävät, että pestävä kuppi tulee asiakkaalle kertakäyttöistä kalliimmaksi. Hinta riippuu kuppien tilausmäärästä.
– Isommissa määrissä päästään reilusti alle 20 sentin per pesty muki. Siihen kuuluu mukin vuokra ja pesu, Löf kertoo.
Tapahtuman järjestäjä päättää, otetaanko mukista pantti.
– Pantti motivoi palauttamaan tuotteen, jolloin sen elinkaari pitenee, Lintu sanoo.
Ranskan kokemusten perusteella mukeja jää myös palauttamatta.
– Mukihan voi jatkaa sitten elämäänsä jonkun kotona, kun se kestää satoja konepesuja, Löf sanoo.
Kuten startup-yritykset yleensä mukipesula tavoittelee nopeaa kasvua.
– Tänä vuonna budjetissa lukee, että pestään 10 miljoonaa mukia. Se on meidän tavoite, Joar Löf sanoo.
– Ja syksyn aikana on tarkoitus laajetua Ruotsiin, Nuutti Lintu lisää.
Luulitko, että Suomi on kierrätyksen mallimaa? Ei ole, katsoo EU ja antoi Suomelle varoituksen