Venäjän hajoamista tavoittelee nyt joukko aktivisteja eri puolilla, ja he tiivistävät rivejään.
Pilkkoutumisen puolesta puhuu muun muassa Venäjän vapaiden kansojen liitto. Se on koonnut yhteen Venäjän oppositiovoimia ja tahoja, jotka vaativat itsenäisyyttä tai ainakin suurempaa itsehallintoa omille alueilleen. Liiton piirtämässä kartassa nykyinen Venäjä on paloiteltu kymmeniin itsenäisiin osiin.
Yksi pilkkoutuvista osista olisi liiton mukaan Dagestan, josta yllä oleva video on. Viime syksynä kuvatulla videolla dagestanilaiset osoittavat mieltään Venäjän mobilisaatiota vastaan.
Osa liiton piirissä toimivista aktivisteista on järjestänyt internetäänestyksiä omilla alueillaan siitä, pitäisikö oman alueen erota Venäjästä vai ei. Äänestyksiä on ollut viidestä alueesta, ja kaikkien tuloksena on ollut kyllä eroamiselle. Ylellä ei ole ollut mahdollisuutta selvittää äänestysten luotettavuutta.
Alla olevalta kartalta näet Vapaiden vapaiden kansojen liiton hahmotelman Venäjän mahdollisesta hajoamisesta. Venäjä on kartalla jaettu kahteen osaan.
Venäjän hajoaminen on mahdollista
Yhä useamman asiantuntijan mukaan Venäjän hajoaminen sodan seurauksena todella on yksi mahdollinen skenaario, vaikka ei todennäköisin.
– Vielä vuosi sitten olisin suhtautunut epäillen tällaiseen ajatukseen. Mutta nyt se, mikä on mahdollista ja mikä ei, on siirtymässä yhä järjettömämpiin skenaarioihin, sanoo Margarita Zavadskaya.
Zavadskaya on Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija ja perehtynyt Venäjän sisäpolitiikkaan.
Mitä pidempään sota jatkuu, sitä arvaamattomampia voivat seuraukset Zavadskayan mukaan olla Venäjälle. Yksi Putinin propagandan pääsanomista on, että ”länsi haluaa Venäjän hajoavan”, ja että ”Venäjän olemassaolo on vaarassa”. Tähän narratiiviin itsenäisyydestä haaveilevat venäläiset sopivat täydellisesti.
Putinin jatkuva puhe lännen aikeista hajottaa Venäjä voi kuitenkin kääntyä hänen tavoitteitaan vastaan ja muuttua itseään ruokkivaksi ennusteeksi, Zavadskaya sanoo.
Yhdysvaltalainen ajatushautomo Atlantic Council arvioi alkuvuodesta julkaistuissa raportissaan, että Venäjä ei selviä seuraavista kymmenestä vuodesta. Toinen yhdysvaltalainen analyysiyhtiö Stratfor julkaisi jo vuonna 2015 ennusteen, jossa arvioitiin Venäjän hajoavan 2020-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Sen mukaan Karjala liittyisi lopulta Suomeen.
Venäjään perehtynyt amerikkalaistutkija Paul Goble uskoo, että Venäjä voi hajota sodan seurauksena lähitulevaisuudessa.
– Putin ei ole palauttamassa Neuvostoliittoa, vaan hän on palauttamassa ne olosuhteet, jotka mahdollistivat Neuvostoliiton tuhon, sanoi Goble Liettuan yleisradioyhtiön haastattelussa viime kesäkuussa.
Itsenäistymishaaveisiin vaikuttaa sekin, että Venäjä on pitänyt sotakoneensa käynnissä lähettämällä etulinjaan etnisiä vähemmistöjään.
– Ihmiset ovat vihaisia siitä, että he ovat siellä ja heidän kansakuntansa kärsivät suhteettomasti, Goble sanoi.
Voisiko Itä-Karjala itsenäistyä?
Yksi aktivistien kartoille piirtämä, Venäjästä irtoava osa on aivan Suomen itärajalla, Itä-Karjala. Siitä haaveilee Dmitri Kuznetsov. Hän on kotoisin Itä-Karjalasta ja asunut Suomessa viime helmikuusta lähtien.
Kuznetsov, 48, pakeni Venäjältä viime vuosikymmenen alkupuolella ja sai turvapaikan Espanjasta vuonna 2016. Yle on nähnyt Kuznetsovin turvapaikkapäätöksen.
– Venäjä on aina yrittänyt tehdä Karjalasta venäläisen. Kaikki on tehty sen eteen, että tuhotaan Karjalan kulttuuri, historialliset faktat ja tapahtumat. Jopa nimet on muutettu, Kuznetsov sanoo.
Kuznetsov haluaa järjestää Suomessa kokouksen, karjalaisten kongressin, jossa keskusteltaisiin siitä, onko karjalaisilla oikeus omaan valtioon. Hän haluaa paikalle ihmisiä, joilla on siteitä Karjalaan.
Kokouksen piti olla jo, mutta rahat puuttuvat. Kuznetsovilla on hankkeessaan mukana kourallinen ihmisiä Suomessa ja Virossa.
Tutkijat nostavat esiin kaksi painavaa seikkaa, jotka puhuvat Kuznetsovin haaveen toteutumista vastaan. Ensinnäkin Karjalan tasavallassa asuu vain reilu puoli miljoonaa henkeä, ja heistä enintään joka kymmenes on etnisesti karjalainen tai puhuu karjalaa.
Itäkarjalaisen identiteetin omaavia lienee siis vain joitakin kymmeniä tuhansia.
– Neuvostoliitto heikensi karjalan kieltä valitettavasti hyvin menestykkäästi, toteaa Ulkopoliittisen instituutin Zavatskaya.
Kuznetsovin mukaan se ei olisi ylitsepääsemätön ongelma. Hänen mielestään ihmiset eivät kannata niinkään Venäjää vaan ylipäätänsä auktoriteettia.
– Kun valta vaihtuu, he haluavat tulla karjalaisiksi, vepsäläisiksi ja niin edelleen. Näin kaikki Venäjällä toimii, koska ihmiset ovat tottuneet tukemaan valta-asemassa olevia, Kuznetsov sanoo.
Toiseksi, Itä-Karjalan halki kulkee maayhteys Moskovan ja Venäjän Pohjoisen laivoston päätukikohdan välillä. Tukikohta sijaitsee Murmanskin alueella. Pohjoinen laivasto on toinen Venäjän kahdesta valtamerilaivastosta, joka on varustettu sukellusveneisiin sijoitetuilla strategisilla ydinaseilla.
Harvaan asuttu Itä-Karjala siis tuskin olisi ensimmäinen paikka, josta Venäjän ote kirpoaisi, toteaa Marko Eklund.
Eklund on Suomen Moskovan-suurlähetystön entinen apulaispuolustusasiamies ja työskentelee taustatoimittajana Ylellä.
– Pohjoinen merialue on ollut Venäjän geopolitiikan tärkeimpiä painopistesuuntia viime vuosina, Eklund sanoo.
Eklundin mukaan ajatus tämän tärkeän alueen eristämisestä muusta Venäjästä ei varmasti olisi Moskovalle mieleen.
Kuznetsovin kohdalla on pakko kysyä, voisiko hän olla osa Venäjän informaatiovaikuttamista. Voisiko Venäjä käyttää häntä hyväkseen osoittaakseen, että Suomessa elätellään haluja siirtää rajaa?
Kuznetsov kiistää asian jyrkästi. Hän painottaa, että ei pyri painostamaan Suomea Karjalan kannaksesta käytävään keskusteluun eli siihen, pitäisikö Suomen vaatia viime sodassa Neuvostoliitolle menettämiään alueita takaisin. Itä-Karjala on muuta kuin kannas, Kuznetsov korostaa.
Suojelupoliisin mukaan Suomeen ”ei tällä hetkellä kohdistu sellaista informaatiovaikuttamista, joka vaarantaisi kansallisen turvallisuuden”. Yksittäisiin henkilöihin kuten Kuznetsoviin Supo ei ota kantaa.
Tutkija nostaa esille levottoman Pohjois-Kaukasian ja Tatarstanin
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Zavadskaya kiinnittäisi huomiota Pohjois-Kaukasuksen alueeseen. Sen väestö on etnisten ryhmien tilkkutäkki. Hänen mukaansa siellä ihmisillä on vahva taju kansallisesta identiteetistään.
Zavadskaya nostaa esille myös luonnonvaroiltaan rikkaan Tatarstanin. Suurin osa neljästä miljoonasta tatarstanilaisesta on turkinsukuisia tataareja.
Tatarstan äänesti alueen suvereeniuden puolesta vuonna 1992, vieläpä yli 60 prosentin äänimäärällä. Suuri osa tataareista tulkitsi äänestyksen tuolloin itsenäisyysjulistukseksi. Venäjälle alueen itsenäistyminen ei kuitenkaan käynyt.
Nyt itsenäistä Tatarstania ajaa maanpaossa elävä Rafis Kashapov. Hän pakeni Ukrainaan kärsittyään kolmen vuoden vankeusrangaistuksen Venäjällä. Hän oli kritisoinut Krimin valloitusta vuonna 2014.
Kashapov kertoo sähköpostitse Ylelle, että hänen liikkeensä valmistautuu jo Tatarstanin itsenäistymiseen.
– Neuvostoliitossa ja Venäjällä palvelleet sotilaamme kouluttautuvat jo Turkissa ja Kazakstanissa, Kashapov kirjoittaa.
Kashapovin mielestä lännessä kiinnitetään liikaa huomiota Navalnyin, Kasparovin ja Hodorskovskin kaltaisiin oppositiopoliitikkoihin.
– He ovat imperialisteja. Kun Venäjä lähetti joukkoja Georgiaan, Syyriaan ja Ukrainaan, kukaan heistä ei tuominnut sotilaallista hyökkäystä. Se tarkoittaa, että jos he pääsevät valtaan, he jatkavat Putinin politiikkaa, Kashapov väittää.
Uusia valtioita Venäjälle suunnittelevat Kashapov ja Kuznetsov toteavat, että itsenäistymistavoitteet onnistuvat vain, jos kaikki alkuperäiskansat puhaltavat yhteen hiileen.
– Ennen kuin rikollisimperiumi romahtaa, emme pysty luomaan omaa itsenäistä valtiota, sanoo Kashapov sähköpostiviestissään.
Ulkopoliittisen instituutin Zavadskaya on samoilla linjoilla.
– Suurin osa aktivisteista asuu maanpaossa ulkomailla, ja he kykenevät vaikuttamaan Venäjän kehitykseen vain vähän.
Zavadskaya huomauttaa, että Venäjän hajoaminen olisi ennalta-arvaamaton prosessi.
– Kannattaa varoa, mitä toivoo. Mikään imperiumi ei ole hajonnut rauhanomaisesti.
