Valmistautuminen uusiin F-35 -hävittäjiin kiihtyy.
Ensimmäisenä Yhdysvalloista ostettavia uusia hävittäjiä lentää Lapin lennostoon Rovaniemelle vuonna 2026.
Sitä varten tukikohtaa pitää remontoida. Lapin lennoston komentajan eversti Tuukka Karjalaisen mukaan muutos- ja rakennustyöt alkavat syksyllä, mutta joitakin valmistelevia töitä voidaan tehdä tänä kesänä.
Ilmavoimien komentaja kenraalimajuri Juha-Pekka Keränen luottaa, että remontti valmistuu suunnitellusti vuonna 2026, kunhan suunnittelu ja toimeenpano onnistuvat.
– Se edellyttää, että ei tule yllätyksiä rakentamisen aikana, Keränen sanoo.
– Puolustuskiinteistöillä on tietysti tärkeä osuus ohjata rakentamista ja Lapin lennoston pitää asiakkaana valvoa, että se (remontti) toteutuu, Keränen sanoo.
Hintalappu saatetaan kirjoittaa uusiksi
Rovaniemen lentotukikohdan remontti maksaa nykyisten tietojen mukaan 150 miljoonaa euroa.
Summa luultavasti nousee, koska muun muassa inflaatio vaikuttaa lopulliseen hintalappuun.
– Se 150 miljoonaa julkistettiin vuoden 2020 syksyllä. Toki siihen on indeksikorotuksia ja inflaatio vaikuttaa. Varmaan sen verran summaan tulee korjauksia, komentaja Tuukka Karjalainen kertoo.
Myös Karjalan lennostossa tehdään suuri remontti. Rissalan lentotukikohtaa remontoidaan lähivuosina 130 miljoonalla eurolla F-35 -hävittäjiä varten. Muutostyöt on aloitettu jo tänä vuonna noin 16 miljoonan euron remontilla.
Yhteensä Ilmavoimat käyttää remontteihin noin 400 miljoonaa remontteihin F-35 hävittäjiä varten. Rissalan ja Rovaniemen lisäksi muutostöitä tehdään ainakin Pirkkalan lentotukikohdassa, Ilmavoimien esikunnassa ja Tikkakoskella Ilmasotakoulussa.
– Lisäksi Suomeen rakennetaan teollisen yhteistyön edellyttämiä toimitiloja Patrian tiloihin, kertoo Ilmavoimien komentaja Juha-Pekka Keränen.
Hävittäjien “parkkipaikkoja” parannetaan
Ensimmäisenä Rovaniemen tukikohtaan rakennetaan terminaalirakennuksia, eli rakennuksia uusien hävittäjien huoltoa varten.
– Myös seisontatasoja pitää parantaa ja rakentaa lisää lentokonehalleja, Tuukka Karjalainen sanoo.
Seisontataso on hävittäjän ”parkkipaikka”, toki vahvempirakenteinen kuin autojen pysäköintiä varten tarvitaan.
150 miljoonalla saadaan luultavasti muutakin kuin peruspeltihallia. Tukikohdan päivittämisessä otetaan huomioon mahdolliset ballistiset ja muutkin iskut.
– Kyllähän me kaikessa rakentamisessa ja myös taistelutekniikassamme ja -tavassamme otamme huomioon mahdolliset iskut, Karjalainen sanoo.
Henkilöstön koulutus tärkeää valmistautumisessa
Infrastruktuurin päivittämisen lisäksi myös henkilöstöä pitää kouluttaa uuden koneen käyttöön.
– Lapin lennostossa henkilöstövalinnat ovat jo käynnissä, kertoo eversti Tuukka Karjalainen.
Keski-Suomessa Tikkakoskella sijaitsevassa Ilmasotakoulussa on ryhdytty valmistautumaan hävittäjien vaihtumiseen. Ilmasotakoulu kouluttaa henkilökuntaa, reserviläisiä ja varusmiehiä ilmavoimien ja ilmapuolustuksen tehtäviin.
Yksi osa Ilmasotakoulua on varusmiespalveluksen erikoiskoulutus lentoreserviupseerikurssi, Lento-RUK, jonne valitaan vuosittain noin 40 oppilasta.
Osa heistä päätyy sotilasuralle. Kaikki sotilaslentäjät eivät kuitenkaan lennä hävittäjillä, vaan esimerkiksi myös kuljetuskoneita varten koulutetaan lentäjiä.
Tie Lento-RUK:sta hävittäjän puikkoihin kestää noin kuusi vuotta. Nyt lentoreserviupseerikurssia käyvistä varusmiehistä osa valmistuu tulevaisuudessa F-35:n lentäjiksi, kertoo valintapäällikkö Otto Kinnunen.
Uusien koneiden tulo tuo muutoksia koulutukseen. Uudet koneet ovat yksipaikkaisia, joten lennonopettaja ei voi olla mukana lennolla ohjeistamassa koulutettavaa.
Tämän takia simulaattoreiden sekä lennon jälkeisen palautteen merkitys kasvaa entisestään koulutuksessa.
Hakijoita kiinnostaa entistä enemmän sotilasura
Ilmavoimat rekrytoi lisää henkilöstöä, kun samaan aikaan pitää käyttää Horneteja ja opetella uutta tekniikkaa.
– Tämä on tietysti meille tarkan suunnittelun paikka, Juha-Pekka Keränen kertoo henkilöstötarpeista.
Ainakin Lento-RUK:hon hakevilla nuorilla vaikuttaa olevan kiinnostusta maanpuolustukseen.
Tämä näkyy vastauksissa vakiokysymykseen. Kinnunen esittää hakijoille kysymyksen siitä, mitä tulevaisuudensuunnitelmia henkilöllä on, jos häntä ei valita lentoreserviupseerikurssille.
Aiemmin moni hakija on kertonut olevansa kiinnostunut lentäjän urasta siviilipuolella matkustajakoneiden puikoissa.
Nyt aiempaa useampi kertoo harkitsevansa sotilasuraa.
– Maanpuolustuksen näkyvyyden ja osittain arvostuksenkin nousun takia hakijoissa on enemmän sellaisia, joita kiinnostaa upseerin ura, vaikka he eivät tulisikaan valituksi lentoreserviupseerikurssille, Otto Kinnunen sanoo.