Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Hyvän kierre alkoi Espoonlahden lukiossa, kun lukion tilat uudistettiin kymmenisen vuotta sitten.
Samoihin aikoihin lukiossa tehtiin fiksuja päätöksiä: opiskelijoiden ohjaamiseen ja tuutoritoimintaan käytettiin enemmän aikaa ja voimavaroja.
Nyt Espoonlahden lukio korjaa hyvän kierteen satoa. Lukion ylioppilastulosten keskiarvo on parantunut vuoden 2015 jälkeen suunnilleen C:stä M:ään eli tarkalleen 23 prosentilla.
Katso, miten sinulle tutut lukiot paransivat ylioppilastuloksiaan vuodesta 2015 vuoteen 2023.
Prosentuaalisesti eniten eli vähintään 20 prosenttia kaikkien aineiden keskiarvoa paransivat Björneborgs svenska samskola, Vimpelin lukio, Espoonlahden lukio, Savonlinnan aikuislukio ja Kolarin lukio.
Kirjava joukko kärjessä
Espoonlahden lukio on yksi vuoden 2015 jälkeen eniten ylioppilastuloksiaan petranneista lukioista.
Kärkijoukkoon mahtuu hyvin erilaisia lukioita: suuren Espoonlahden lukion lisäksi kärkikymmenikössä ovat muun muassa Porissa toimiva yksityinen ruotsinkielinen Björneborgs svenska samskola, pieni pohjoinen lukio Kolarista ja Tampereen yliopiston normaalikoulun lukio.
Lukiokoulutuksen yksikön päällikkö, opetusneuvos Petri Lehikoinen Opetushallituksesta arvioi, että tuloksiaan selvästi parantaneita lukioita yhdistää todennäköisesti opiskelijalähtöinen kulttuuri, johon kuuluvat yhteisöllisyyden vaaliminen ja opiskelijan yksilöllinen tukeminen.
Hänen mukaansa tulokset eivät parane kestävästi pelkällä pänttäämisellä ja suorittamisella.
– Varmaan ainakin hyvä draivi on saatu päälle. Leppoisa ilmapiiri on älyttömän tärkeä. On parempi, ettei vain paineta otsa kurtussa, vaan pikemminkin pilke silmässä, Lehikoinen sanoo.
Espoonlahden lukion 1970-luvun tilojen peruskorjaus valmistui vuonna 2013.
Puitteet olivat tuolloin Suomen moderneimpia, ja lukio esimerkiksi pilotoitiin ensimmäisenä sähköisiä ylioppilaskirjoituksia.
Uudet tilat lisäsivät lukion vetovoimaa yhteishaussa niin, että sisäänpääsyn keskiarvoraja nousi remontin jälkeen yli numerolla.
Lehikoisen mukaan on tärkeää, että oppimisen ohessa virkistäydytään ja pidetään hauskaa yhdessä.
– Kun puhutaan nuorten lukiokoulutuksesta, ikävuodet 16–19 ovat tosi tärkeitä suunnanottovuosia elämässä. Jos lukiosta saa yleissivistävää perustaa elämään ja hyviä yhteisöllisiä kokemuksia, se kantaa tiukemmassakin paikassa, hän sanoo.
Opiskelijat ratkaisevat
Loppujen lopuksi lukioiden tulosten paranemiseen vaikuttavat eniten opiskelijat, arvioi Espoonlahden lukion rehtori Juha Kivioja.
– Hyvistä opiskelijoista on hyvä tehdä hyviä ylioppilaita, hän sanoo.
Opettajakunnassa vaihtuvuus on viime vuosina ollut vähäistä. Hänen mukaansa erinomainenkaan opetus ei yksin pelasta epämotivoituneen opiskelijan tuloksia. Myöskään silkka kehno opetus lannista innokasta oppijaa täysin.
Rehtorin mukaan Espoossa opiskelijat kulkevat uusien tilojen perässä.
– Koulurakennuksen merkitys on valtava. Jos puitteet eivät olisi kunnossa, emme pärjäisi kilpailutilanteessa, jossa nuoret voivat valita kymmenestä oppilaitoksesta.
Opiskelijoilla on väliä. Pienillä paikkakunnilla yksittäinen innostunut vuosiluokka voi parantaa koko lukion tuloksia hetkellisesti. Isoissa kaupungeissa ja niiden lähettyvillä lukiot haluavat houkutella lähialueiden parhaat hakijat.
Tampereen yliopiston normaalikoulun lukion rehtori Aulikki Leisku-Johansson uskoo, että tulosten paranemisen siemen kylvettiin, kun lukio vaihtoi paikkaa Nekalasta Tampereen yliopiston kampukselle vuonna 2016.
– Opetus on ollut ihan yhtä laadukasta Nekalassakin, mutta hakijaprofiili on selvästi muuttunut. Tänne on niin paljon helpompi kulkea kuin Nekalaan, Leisku-Johansson sanoo.
Näiden lisäksi hän uskoo, että lukion houkuttelevuutta tukevat eri linjat: yleislinjan lisäksi on mahdollista hakea talous- ja elinkeinoelämään painottuneelle linjalle tai sirkustaiteen lukiolinjalle.
”Me tunnemme opiskelijat”
Kolarin lukiossa on otettu hyödyt irti pienestä lukioyhteisöstä. Rehtori Vesa Pellikan mukaan tiiviissä porukassa yhteishenkeä rakennetaan esimerkiksi liikunnallisilla ryhmäytymispäivillä tai hyvinvointityöpajoissa, joissa opiskelijat pohtivat esimerkiksi omia tapojaan suhtautua pettymykseen.
Kun lukio on pieni, on mahdollista keskittyä myös opiskelijoiden yksilöllisiin vahvuuksiin.
– Olemme antaneet muutaman kerran päättötodistuksen mukana ”opiskelija-CV:n”, johon olemme haastatelleet opettajia opiskelijan vahvuuksia, Pellikka kertoo.
Kun opettajat tuntevat oppilaat, on opiskelijoiden vaikeuksiin mahdollista puuttua varhain.
– Opettajien kanssa keskustellaan heti, jos jonkun opiskelijan arvosanat ovat pudonneet. Sitten mietimme, mistä se johtuu ja mitä asialle voi tehdä. Se on pienen lukion etu. Me tunnemme opiskelijat, Pellikka sanoo.
Näin hyvän kierre toimii
Espoonlahden lukion rehtorin Juha Kiviojan mukaan hyvän kierre lähtee opiskelijoista. Kun luokassa on halua oppia, opettajatkin omistautuvat. Kun sana hyvästä tasosta kiirii eteenpäin, koulu saa yhteishaussa parempia opiskelijoita. Ja kun uusi opettajan pesti aukeaa, rehtori saa vinon pinon hyviä hakemuksia. Näin kierre uusintaa itseään.
Myös Tampereen yliopiston normaalikoulun lukion rehtori ajattelee, että maineella on väliä.
– Lukiovalintoihin vaikuttavat monet asiat, joita on lukiosta vaikea säädellä. Yksi niistä on puskaradio. Se mitä nuoret itse ajattelevat, Aulikki Leisku-Johansson sanoo.
Espoonlahden lukion keskiarvoraja pysyi kolme vuotta 8,5:ssä kunnes putosi tänä keväänä hieman. Saneeratun rakennuksen vetovoima on hiljalleen laskenut.
Espoon puskaradiossa pulistaan Juha Kiviojan mukaan nyt Otaniemen ja Matinkylän lukioista. Niillä kun on uusimmat ja hienoimmat tilat.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 15.6. kello 23 saakka.