Robotteja on käytetty jo kauan maataloudessa sisähommissa, mutta ei pelloilla.
Sokerijuurikkaan tutkimuskeskukseen Paimioon ostettiin Tanskasta vajaat 100 000 euroa maksanut laite koekäyttöön osana Peltorobo-hanketta.
– Kun uusin teknologia ei näytä itsestään tulevan käyttöön, haluamme näin edistää uusien menetelmien käyttöönottoa, sanoo Työtehoseuran tutkija Reetta Palva.
Kitkeminen on työvoimaa vaativaa käsityötä etenkin vihannesviljelyssä. Robotti tekee ensi alkuun työtä sokerijuurikaspellolla. Siellä normaali kitkemistapa on torjunta-aineiden käyttö.
– Euroopassa ja Suomessa kasvinsuojelun ainemäärät vähenevät ja vaihtoehdot vähenevät. Mekaaninen rikkakasvintorjunta lisääntyy, ja peltorobotti olisi siihen yksi ratkaisu, toteaa Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen johtaja Susanna Muurinen.
Robotti muistaa jokaisen taimen paikan
Tanskalaisen perheyrityksen kehittämä Farmdroid-robotti valmistui kaupalliseksi versioksi vuonna 2019. Laitteita on myyty eri puolille Eurooppaa, Yhdysvaltoja ja Kanadaa.
Robotteja valmistavan yrityksen mukaan vuonna 2022 Farmdroideja oli käytössä yhteensä 18 000 peltohehtaarilla.
Peltorobotti on monitoiminen. Se kylvää ja jää sen jälkeen pellolle varmistamaan kasvua.
Kylvön yhteydessä jokaisen siemenen paikka jää robotin muistiin, ja kone aloittaa ympäristön haraamisen pian kylvön jälkeen. Pelkkä satelliittipaikannus ei ole riittävän tarkka, Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen katolla on lisäksi tarkennustukiasema. Sen kantama on kymmenen kilometriä.
Penkkien ja taimien välejä kitketään liikkuvien terien avulla, kunnes sokerijuurikkaan kasvu voittaa rikkaruohot.
Yksi robotti hoitaa noin 20 hehtaarin alueen. Sen kylvöön menee noin viikko aikaa.
– Yksi ihminen pystyisi valvomaan kymmentäkin robottia, arvioi kahden hehtaarin viljelykoetta käytännössä hoitava Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen kenttämestari Arvo Ekman.
Viljelijä odottelee hintojen kehitystä
Juha Wikström Salosta viljelee noin 50 hehtaarin verran sokerijuurikaspeltoja. Tuohon alaan tarvittaisiin kolme peltorobottia, joiden kappalehinta on 100 000 euron paikkeilla.
– Puhuttaisiin kuitenkin kuusinumeroisesta luvusta, eikä tällä hetkellä tuottotaso riitä siihen. Ehkä tulevaisuudessa tilanne voi muuttua ja hinnat halventua.
Wikström arvioi peltorobottien sopivan parhaiten vihannespuolelle.
– Varsinkin luomuviljelyyn, missä ei käytetä rikkakasviaineita ja tehdään paljon käsityönä, tämä voisi olla ratkaisu työvoimapulaan. Siellä on myös yksikköhinnat paremmat kuin juurikkaalla, joka on massatuote.
Suomen Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksessa esitelty peltorobotti sopii juurikkaan lisäksi esimerkiksi rypsin, rapsin, sipulin, kaalien tai yrttien viljelyyn. Myös ainakin salaatin ja pinaatin viljelyä aiotaan kokeilla robotin avulla.
Voit keskustella aiheesta 17. kesäkuuta kello 23:een asti.