Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Happotesti paljasti rojusohvan uumenista löytyneen ranneketjun arvon – tunnearvo on yhä arvoitus

Arvokoru vai rihkamaa, aprikoivat Ylen toimittajat, jotka löysivät kullankiiltoisen korun jäteasemalle viemästään sohvasta. Kultasepällekin harvinainen homma, happotesti, paljastaa helyt armotta.

Kultaseppä Juuso Marila teki sohvan uumenista löytyneelle korulle happotestin, eikä se pärjännyt kovin hyvin. Kuva ja video: Minttu Villanen / Yle

Ylen toimittajat veivät taannoin metsässä useita vuosia viruneen divaanisohvan Hangassuon jäteasemalle Eurajoen Luvialla.

Halusimme selvittää, mitä sohvan vieminen jäteasemalle maksaa. Kuorma painoi sata kiloa ja sen tyhjentäminen polttojätteen sekaan maksoi hieman alle 20 euroa.

Kuorman tyhjentämisen jälkeen matkalla käytetyn peräkärryn pohjalta löytyi kullankiiltoinen koru. Löytäjät eivät pystyneet arvioimaan, minkä arvoinen kyseinen koru on.

Päätimme selvittää sen arvon asiantuntijalla.

Koru vietiin Kultasepänliike Esko Lindroosille Porissa. Siellä korusta etsittiin ensin mahdollisia leimoja. Sellaisia ei löytynyt, joten siitä saatiin ensimmäinen viite korun arvosta. Leimat eivät kerro kuitenkaan varmaa totuutta.

– Ulkomailla valmistetuissa kultakoruissa ei ole välttämättä leimoja, kertoo kultaseppä Juuso Marila.

Niissä voi periaatteessa olla myös hämääviä leimoja.

Happotesti kertoo aitouden leimoja varmemmin

Korulle päätettiin tehdä happotesti.

Ensin korua pyyhittiin kultasepän käytössä olevaan ”kiveen” niin, että siihen jäi korusta pieni viiva.

Sen jälkeen viivan päälle laitettiin happoa, joita kultasepällä oli monta vahvuutta. Jos happo pyyhki korusta kiveen jääneen viivan pois, korussa ei ollut hapon vahvuutta vastaavaa kultapitoisuutta.

Sohvasta tippuneen korun jälki pyyhkiytyi jo kaikkein laimeimmalla, eli kahdeksan karaatin pitoisuutta osoittavalla hapolla. Korussa ei siis ollut kultaa edes sen vertaa.

– Alle kahdeksan karaatin kultakoruja ei käytetä missään maailmalla, Marila sanoo.

rannekoru
Tämä kullankiiltoinen koru putkahti jätesohvan uumenista, eikä sillä itselläänkään ollut mainittavaa arvoa. Kuva: Tapio Termonen / Yle

Jäljelle jäi siis vain mahdollinen tunnearvo, ja sen tietää ainoastaan helynsä hukannut omistaja.

Testejä teettävät kauppiaat ja perikunnat

Kultaseppä Juuso Marilan mukaan happotestien tekeminen ei ole hänelle jokapäiväistä työtä.

Testejä saatetaan tehdä esimerkiksi silloin, kun joku on myymässä korujaan kultasepänliikkeelle. Samoin testien tekeminen voi tulla kyseeseen, jos esimerkiksi perillisille on siirtynyt koruja, joiden arvo halutaan selvittää.

Happotesti on Marilan mukaan luotettava.

– Sitä ei voi hämätä, hän sanoo.

Happotesti on maksullinen toimenpide ja kyseisessä liikkeessä sen hinta on 20–40 euroa.

Voit keskustella aiheesta 20. kesäkuuta kello 23 asti.