Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Hallitus haluaa laskea piilevää äänikynnystä: pienten puolueiden ehdokkaiden mahdollisuus päästä kansanedustajaksi voi parantua Lapissa

Lapin vaalipiiristä pyritään muodostamaan yhteinen vaalialue Pohjois-Pohjanmaan kanssa. Vaalipiirit pysyisivät ennallaan.

Ympäristövaikuttaja Riikka Karppinen lähkuvassa Flinkkilä & Kellomäki -ohjelman studiossa.
Korkea piilevä äänikynnys vaikutti esimerkiksi siihen, että Riikka Karppinen (vihr.) ei päässyt vuonna 2019 eduskuntaan, vaikka hän sai lähes 8000 ääntä. Lapin vaalipiirin alueella asui viime vuonna 175 795 ihmistä. Kuva: Harri Hinkka, Yle

Lapissa pienten puolueiden ehdokkaiden on ollut käytännössä mahdotonta päässä kansanedustajaksi. Tämän on kokenut esimerkiksi vihreiden Riikka Karppinen vuonna 2019, kun hän jäi 7 818 äänellään ulos eduskunnasta.

Tähän voi tulla muutos. Uusi hallitus pyrkii rukkaamaan eduskuntavaalien järjestelmää, ja erityisesti kohteena on Lappi.

”Lapin vaalipiiristä pyritään muodostamaan yhteinen laskennallinen vaalialue Pohjois-Pohjanmaan kanssa”, linjataan hallitusohjelmassa. Tavoitteena on parantaa vaalitavan suhteellisuutta ja pienentää piilevää äänikynnystä.

Vaalipiirit säilyisivät ennallaan eli lappilaiset äänestäisivät yhä vain lappilaisia ehdokkaita, joita valittaisiin yhä 6 ja Oulusta 18.

Uutta on, että äänten laskentavaiheessa puolueiden saamat äänet Lapin ja Oulun vaalipiireistä laskettaisiin yhteen. Puolueiden vaalitulos määräytyisi siten vaalialuetasoisesti.

Uudistuksen myötä pienten puolueiden mahdollisuus saada edustajansa läpi kasvaisi, sillä se madaltaisi piilevää äänikynnystä vaalialueella.

Piilevä äänikynnys kertoo, kuinka suuren osuuden vaalipiirissä annetuista äänistä puolueen tulisi saada, jotta se saisi läpi vähintään yhden kansanedustajan. Kynnys on sitä korkeampi, mitä vähemmän vaalipiiristä valitaan kansanedustajia ja päinvastoin.

Epävarmuuksia löytyy

Hallitusohjelman mukaan vaalialueen muodostaisivat Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa.

Vaalijohtaja Arto Jääskeläisen mukaan on kuitenkin todennäköistä, että ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaalla tarkoitetaan koko Oulun vaalipiiriä, sillä se on vain osa Oulun vaalipiiriä. Vaalipiiriin kuuluu myös Kainuu.

Se, miten puolueiden vaalialueella saamat paikat jakautuvat vaalipiirien kesken, on kuitenkin vielä epäselvää.

– Jos kokoomus saa vaikka kolme paikkaa tältä (Oulun ja Lapin yhteiseltä) vaalialueelta, millä laskentamenetelmällä ne jaetaan Lapin ja Oulun kesken, pohtii vaalijohtaja Arto Jääskeläinen.

Lisäksi mallin myötä Oulun vaalipiirin äänestäjät vaikuttaisivat Lapin vaalipiirin tulokseen ja päinvastoin. Oulun vaalipiiri on kuitenkin huomattavasti suurempi.

– Voi olla, että Oulun vaikutus Lapin tulokseen on suurempi kuin päinvastoin, Jääskeläinen sanoo.

Taustalla Lapin väestön vähentyminen

Taustalla on Lapin väestön väheneminen, jonka myötä Lapista valittavien kansanedustajien määrä laski kuuteen kevään eduskuntavaaleissa.

Hallitusohjelman mukaan vaalialueen tapaista toimintatapaa haettaisiin jatkossa sellaisiin vaalipiireihin, joissa kansanedustajamäärä laskee alle kahdeksaan tai alle seitsemään kansanedustajaan.

Päätös vaalialuemallista tehdään vuoden 2024 aikana, ja se on tarkoitus ottaa käyttöön viimeistään vuoden 2031 eduskuntavaaleissa.

Muutos pyritään tekemään parlamentaarisesti eli kaikkien puolueiden kesken.