"Eihän tässä sen tärkeämpää ole kuin että rauha maan päällä säilyisi" – Niinistö totesi kautensa viimeisissä Kultaranta-keskusteluissa

Kultaranta-keskustelut ovat päättyneet

Kaksipäiväinen Kultaranta-tapahtuma Presidentinlinnassa on päättynyt. Myös Ylen seuranta loppuu tähän, kiitos mukana olleille.

Avaa kuvien katselu

Avaa kuvien katselu

Avaa kuvien katselu

Avaa kuvien katselu

Avaa kuvien katselu

Avaa kuvien katselu

"Valtavan paljon tämä maailma uskoo valtavan vähälle joukolle" – Niinistö päätti Kultaranta-keskustelut

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö arvioi lopuksi Kultaranta-tapahtuman merkitystä omalle päätöksenteolleen. Idean keskusteluille hän paljasti varastaneensa Ruotsin Sälenistä ja siellä käydyistä ulkopoliittisista keskusteluista.

– Tullessa tuli mieleen, että jos kerran ruotsalaiset, niin toki täällä Suomessakin.

Vuosikymmen sitten alkaneiden Kultaranta-tapaamisten aikana Niinistö on kertomansa mukaan aina saanut hyviä ajatuksia. Mitä kaikkea on jäänyt takaraivoon, sitä on vaikeampi sanoa.

– On aika inhimillinen ominaisuus, että kun jotain jostain omii, seuraavana päivänä jo kuvittelee, että minähän tämän itse ihan ajattelin, Niinistö virnuili.

Tämän päivän aikana kuultiin monta kertaa nimet Xi, Putin ja Trump.

– Jotenkin ajatteluttaa aina, että valtavan paljon tämä maailma uskoo valtavan vähälle joukolle. Voidaan tietysti sanoa, että demokratiassa kaikki toimii toisin, niin kyllä toimiikin, mutta siitä huolimatta tällainen ihmetyksen varjo mieleen tulee.

Osallistujia kiittänyt Niinistö muisteli myös, miten keskusteluissa on puhuttu paljon ymmärtämisestä. On kuitenkin toinen asia puhua siitä, osoittaako ymmärtämystä, hän korosti.

– Jos ymmärrämme jotain, tarkoitamme sitä, että käsitämme, mitä toinen ajattelee. Se on kyllä äärettömän tärkeä ominaisuus. Eihän tässä oikeastaan mitään sen tärkeämpää ole globaalissa politiikassa kuin että rauha maan päällä säilyisi.

Löytyi monta naureskelijaa, mutta ei naurata enää, sanoo Hyppönen ja muistuttaa pitkäjänteisen tutkimuksen merkityksestä

With Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen muistuttaa, että Suomessa on runsaasti osaamista. Sitä pitäisi hyödyntää laittamalla paukut pitkäjänteiseen tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Hyppönen muistuttaa, miten Suomessa ryhdyttiin vuosikymmeniä sitten tutkimaan kylmyyttä ja pakkasta Espoon Otaniemessä. Kylmälaboratoriossa oli pitkään maailman kylmin piste.

– Sille löytyi kyllä monta naureskelijaa ja epäilijää, että hittoako te niitä tutkitte. No ei naurata enää, nykypäivän kvanttiteknologia pyörii täysin kylmäteknologian päällä.

Hyppöen jatkaa, että käytännössä valtaosa maailman kvanttitietokoneiden valmistajista jäähdyttää järjestelmänsä suomalaisen teknologian päällä.

– Tätä ei varmasti silloin aikanaan arvattu, mutta osaaminen, tutkimus ja tuotekehitys on se, millä tämän kaltainen maa pystyy ottamaan kokoaan isomman roolin maailmalla.

Miten päästäisiin hyvään yhteistyöhön valtion ja yritysten välillä?

Avaa kuvien katselu

Valtiot ovat sekaantumassa markkinatalouksiin entistä enemmän myös muualla kuin Kiinassa, sanoo Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu. Hänen mukaansa tähän on aihettakin joillain aloilla, mutta talouden pitäisi antaa toimia kohtalaisen vapaassa ympäristössä.

– Ei voida lähteä liikkeelle siitä, että olisi jokin viisaus valtionjohdossa, joka tietäisi asiat paremmin kuin markkinat. Uskon, että Kiinakin on menossa tässä liian pitkälle, ja pelkään, että Kiinan kasvu voi hyvinkin kilpistyä.

Koivu ottaa esimerkiksi Kiinan panostuksen puolijohteisiin: kun valtio määrittelee entistä tarkemmin, mihin miljardit laitetaan, maa voi kompastua omaan sääntelyjalkaansa.

Tiedustelun vinkkelistä yhteistyötä tehdään jo monella saralla, kertoo suojelupoliisin esikuntapäällikkö Saana Nilsson.

– Ehkä se on juuri teknologiakenttä, missä meidän pitäisi ottaa seuraavia askeleita ja tehdä enemmän sellaista arkista yhteistyötä.

Avaa kuvien katselu

Tampereen yliopiston työelämäprofessori Valtteri Vuorisalo kertoo Yhdysvalloista kantautuneista tiedoista, joiden mukaan yliopistoihin on vaikea löytää tekoälyn opettajia, koska yksityinen sektori on imenyt kaikki asiantuntijat.

– Valtion ja julkisen sektorin on vaikeaa kamppailla yksityisen sektorin vetovoiman kanssa. Heitän nyt ilmaan, että voisiko olla sellaisia malleja kuin lääkäreillä, jotka tekevät välillä osa-aikaista julkista ja välillä ovat yksityisellä – voisiko tällaisia malleja kehitellä, Vuorisalo kysyy.

Mikko Hyppönen: Internet mullisti maailman ja rikollisuuden, mutta se on vasta alkua

Elämme mullistuksessa, jossa raha ja myös data ovat valtaa, With Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen totesi avauspuheenvuorossaan.

– Internet-vallankumous alkoi toden teolla 30 vuotta sitten ja se poisti rajat. Netissä ei ole maantiedettä, rajat ovat paljon virtuaalisempia.

Se toi uudenlaisia riskejä. Esimerkiksi rikollisuus muuttui Hyppösen mukaan merkittävästi kolmessakymmenessä vuodessa ja se muutos tuntuu niin kansalaisten kuin yritysten arjessa.

– Nykypäivänä todennäköisin paikka, jossa kukaan meistä joutuisi rikoksen uhriksi ei liene enää reaalimaailmassa.

Internet oli kuitenkin vasta alkusoittoa, Hyppönen jatkaa.

– Tähän asti olin uskonut, että se on se merkittävin asia, josta meidän sukupolvemme jävät historiankirjoihin.

– Mutta nyt kun katsoo kahden viime vuoden pystysuoraa kehitystä generatiivisten tekoälyjärjestelmien puolella, voikin olla, että emme jää historiaan ensimmäisinä sukupolvina, jotka menivät nettiin, vaan joilla oli pääsy tekoälyjärjestelmiin.

Hyppönen: Kiina juottaa karvasta kalkkia Yhdysvalloille

Avaa kuvien katselu

Yhdysvaltoja ja koko heidän maailmankuvaansa tuntuu järkyttävän, etteivät he yhtäkkiä olekaan ykkösiä aivan kaikessa, sanoo With Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen. Hänen mukaansa toissa kuussa Applen sovelluskaupassa Yhdysvalloissa neljä eniten imuroitua sovellusta olivat kiinalaisia, mikä asettaa yhdysvaltalaiset uuteen tilanteeseen.

– He joutuvat totuttelemaan samaan kuin me täällä Euroopassa on jouduttu jo vuosia eli siihen, että käyttämämme palvelut, käyttöjärjestelmät, hakukoneet ja apit tulevat maasta, joka ei juuri piittaa meidän kulttuuristamme tai yksityisyydestämme. Nyt tämä karvas kalkki joudutaan juomaan Yhdysvalloissa.

Kiinan erityinen etu linkittyy siihen, että maan tiedustelu velvoittaa yksilöitä ja yrityksiä yhteistyöhön, toteaa suojelupoliisin esikuntapäällikkö Saana Nilsson.

– Siellä ei ole samalla tavalla mahdollista valita, tehdäänkö yhteistyötä vai ei. Jos valtio sanoo, että tehdään, niin sitten sitä tehdään.

Nilssonin mukaan massiivinen data mahdollistaa tekoälymallien opetuksen ja nopean innovoinnin, mikä on merkittävä kilpailuetu.

Jätit hallitsevat maailmanlaajuista teknologista kehitystä

Kultaranta-keskustelujen viimeisessä paneelissa käsitellään teknologiakilpailua ja turvallisuutta.

Informaatio- ja viestintäteknologia (ICT) määrittää meidän kaikkien tapaa toimia yhdessä, sanoo Tampereen yliopiston työelämäprofessori Valtteri Vuorisalo. Tämä kasvava trendi tuo uusia haasteita vallankäytön näkökulmasta.

– Teknologia kehitetään yksityisellä sektorilla, jonka kehittämisnopeus on kenties eksponentiaalinen. Regulaationopeus on kuitenkin äärellinen, jolloin reguloimaton tila kasvaa, ja tosiallisesti ihmisten välisiä interaktioita määrittävät teknologioiden kehittäjät.

Avaa kuvien katselu

Suojelupoliisin esikuntapäällikkö Saana Nilsson nostaa esiin kolme teemaa: Yhdysvaltain ja Kiinan kamppailun, turvallisuuden ja tiedustelun valtiollisen monopolin murtumisen sekä teknologian kehittämisen yksityisellä sektorilla, mistä puhui myös Vuorisalo.

– Viranomaisten ja yritysten pitää yhdessä miettiä, miten tätä osaamista voidaan hyödyntää, miten voidaan rakentaa uusia kyvykkyyksiä. Myös se on tärkeää, miten tätä kansallista kehittämistä voidaan suojata, Nilsson sanoi.

Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu katsoo asiaa sitä kautta, miten teknologia onnistuu viemään eteenpäin taloutta ja ruokkimaan hyvinvointia.

– Teknologia on ehdottomasti ykkösasia, kun puhutaan talouskasvusta. Me tarvitaan yrityksiä, jotka ovat teknologiajohtajia.

With Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen pitää selvänä, että raha on valtaa myös teknologiassa. Samalla tavalla on selvää, että data on rahaa – ja siten myös valtaa, hän sanoo.

– Vauraimmat pelurit määräävät säännöt, kykenevät ajamaan asiansa pidemmälle ja varustautumaan kriiseihin paremmin.

Voisiko Unkari ratifioida Ruotsin Nato-jäsenyyden jo ennen Vilnan huippukokousta?

Uutistoimisto AFP kertoi viime viikolla, että Unkarin parlamentti äänestäisi Ruotsin Nato-jäsenyydestä 7. heinäkuuta. AFP perusti tietonsa näkemäänsä parlamentaariseen dokumenttiin.

Jos näin käy, ratifiointi tulisi sopivasti ennen Naton heinäkuista huippukokousta Vilnassa.

– Budapestissä päivämäärät vähän vaihtelivat ennen Suomenkin jäsenyyttä, huomauttaa Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Matti Pesu.

– Tietysti olisi hyvä jos Unkari etenisi. En tiedä olisiko se rohkaiseva signaali myös Ankaran suuntaan, ehkä ei.

Myöskään ulkoministeriön osastopäällikkä Piritta Asunmaa ei usko varauksetta näin tapahtuvan.

– Jos nyt ratifiointi tapahtuisi 7. päivä, pitäisin sitä hyvänä merkkinä. On selvää tietoa siitä, että Turkki ja Unkari pitää tiivistä yhteyttä näissä asioissa.

Tutkija: Yhdysvallat odottaa Suomelta aiempaa enemmän

Avaa kuvien katselu

Päivän toisen keskustelun päättäneessä kysymysosuudessa käsiteltiin muun muassa sitä, missä määrin Suomen täytyy jatkossa ottaa huomioon Yhdysvaltain isot strategiset tavoitteet.

Velvoittaako entistä syvempi liittolaisuus Yhdysvaltain kanssa Suomea osallistumaan johonkin sellaiseen, mihin emme aiemmin olisi osallistuneet, kysyi kansanedustaja Jani Kokko (sd.).

Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Matti Pesu uskoo, että odotukset kasvavat. Yhdysvalloilla on ollut historiassa erilaisia tapoja hallinnoida liittolaisuuksia.

– Edellisen presidentin aikana sitä tehtiin paikoin aika kovakouraisesti, ja nyt on ollut ehkä maltillisempi lähestymistapa. Eli hallinnostakin riippuen tyyli vaihtuu, mutta ei Suomi vaille toimijuutta jää, Pesu vastasi.