Tutkija oudoksuu toimia, joilla hallitus yrittää liikuttaa kansaa: ”En tiedä, onko tässä vähän luovuttamisen maku”
Hallitus vaikuttaa odottavan liikunta-alan yrittäjiltä vahvempaa roolia kansan liikuttamisessa, mutta verottaa heitä kovempaa. Myös koulujen roolia liikunnan edistäjinä halutaan kasvattaa.
Hallitus haluaa lisätä arkiliikuntaa. Kuva: Silja Viitala / Yle
Hallitus linjasi viime viikolla, että sen tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun kaikissa ikäryhmissä. Sen se aikoo tehdä laatimalla Suomi liikkeelle -ohjelman.
Samalla hallitus linjasi, että liikuntapalveluiden arvonlisävero kovenee neljällä prosenttiyksiköllä 14 prosenttiin.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun johtavan tutkijan Kati Lehtosen mielestä hallituksen tavoitteissa ja toimenpiteissä on ristiriita.
– Yhtäältä edistetään, kannustetaan, kehitetään ja toisaalta höylätään pois. Jääkö hyöty tästä kaikesta plus miinus nolla -tasolle?
Lehtonen huomauttaa, että samalla hallitus keventää esimerkiksi oluen verotusta.
– Pitäisikö kiristää niitä asioita, jotka eivät ole terveydelle ja toimintakyvylle hyväksi?
Suomi liikkeelle -ohjelman toimenpiteitä voi tarkastella tarkemmin alasvetovalikon kautta.
Samalla liikuntapalveluiden, esimerkiksi kuntosalien verotus kiristyy. Kuva: Unsplash
Toimet eivät ole kaikilta osin linjassa
Lehtonen nostaa esille Suomi liikkeelle -ohjelman viimeisen kohdan, jossa ”tunnistetaan liikunta-alan yrittäjien mahdollisuudet toimia osana palvelutuotantoa”.
– Samalla hallitus ikään kuin odottaa, että yrittäjät osallistuvat vahvemmin kansalaisten liikuttamiseen tai että kansalaiset kuluttaisivat palveluita enemmän, Lehtonen avaa.
Samalla valtion kassaan pyritään saamaan lisää rahaa verottamalla yrittäjiä kovempaa.
– Yrittäjät nähdään tulonlähteenä, mutta ei kuvitella, että hintojen tai verotuksen kiristämisellä olisi negatiivisia vaikutuksia heidän käyttäytymiseensä vaikka liikuttajina. Toimet eivät ole kaikilta osin linjakkaita, Lehtonen sanoo.
Kati Lehtosen mukaan on kiinnostavaa, että perusopetuslakiin lisätään liikunnallisen elämäntavan edistäminen. Kuva: Esa Fills / YLE
Jopa satojen eurojen leikkaukset sosiaaliturvasta
Jyväskylän yliopiston emeritusprofessori Hannu Itkonen on huolissaan, miten sosiaaliturvan leikkaukset vaikuttavat liikkumiseen.
– Mittavat leikkaukset eivät suinkaan edistä sitä. Puhutaan jopa sadoista euroista. Näillä erilaisilla liikkumisohjelmilla ei pystytä saamaan ihmisiä enemmän liikkeelle.
Käyttörahan väheneminen vaikuttaa Itkosen mukaan erityisesti kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttöön.
– Se on nähty jo pitkältä ajalta. Sinällään neljä prosenttiyksikköä tuntuu pieneltä, mutta järjestäjien kannalta se on erityisesti koronan jälkeen hyvin haasteellinen tilanne.
Padel on ollut viime vuosina suosittu liikuntaharrastus. Kuva: Arash Matin / Yle
Toimintakyky ja arki esillä
Kati Lehtosen mukaan hallitusohjelmasta välittyy, että ymmärrys liikkumisen merkityksestä on kasvanut viime vuosina. Nyt ohjelmassa puhutaan myös toimintakyvystä ja arjessa selviytymisestä, mitä voi pitää uuden alkuna.
2010-luvulla liikuntapolitiikassa on puhuttu toisaalta huippu-urheiluun tähtäävistä toimista, mutta myös ääripäästä: miten saadaan ihmisiä enemmän liikkeelle.
Nykyisessä hallitusohjelmassa on Lehtosen mukaan hyvin vähän kohdennuksia perinteisempiin liikuntapolitiikan toimijoihin, kuten urheiluseuroihin ja järjestöihin. Sen sijaan aktiivisuuden tukijoina on mainittu koulut, varhaiskasvatusyksiköt ja julkiset koulutusinstituutiot.
– Uusi ja aika jännittävä ratkaisu on, että lisätään perusopetuslakiin liikunnallisen elämäntavan edistäminen. En ole ihan varma kuitenkaan, onko se koulujen tehtävä.
– Tässä ohjelmassa on kirjattu vahvemmin, että liikettä yritetään saada jossain muualla kuin harrastustoiminnassa. Yhtä lailla mainitaan, että esimerkiksi työpaikoilla pitäisi olla liikunnallisempi toimintakulttuuri.
Koulujen merkitysestä puhutaan hallituksen liikuntaohjelmassa. Kuva: Veronica Westerlund / Yle
Lehtosen mukaan hallitusohjelmasta jää liikkumisen osalta ”valtiollinen tai hallinnollinen maku”. Hallitus esimerkiksi perustaa ministerityöryhmän toteuttamaan ja seuraamaan Suomi liikkeelle -ohjelmaa.
– En tiedä, onko tässä vähän luovuttamisen maku. Ei uskota siihen, että ihminen itse innostuisi liikkumaan, vaan pohditaan, miten saadaan koulupäiviin lisää liikettä tai motivoitua työntekijöitä kävelemään töihin.
Juttua muokattu 20.6. klo 9.58: Kuntosalijäsenyyden hinta nousee 1,27 euroa, eikä 91 senttiä, kuten jutussa aluksi väitettiin.
