Suomessa toimii tällä hetkellä noin sata pienpanimoa. Pienpanimoliitto arvioi, että sen reilusta kuudestakymmenestä jäsenestä puolenkymmentä on lopettanut toimintansa kahden viime vuoden aikana.
Kymenlaaksolaisen panimo Takatalo & Tompuri Breweryn toimitusjohtaja Mikko Suur-Uski tuntee pienpanimoiden tuskan, ja myös moni hänen kollegoistaan on joutunut lopettamaan panimoitaan.
– Ensimmäiset koronasulut olivat hurjia aikoja, ihan kuin olisi laittanut vesihanan kiinni. Ei pullon pulloa yhteenkään ravintolaan.
Yrittäjä Kari-Jukka Koivistoisen perustama Kotka Steam Brewery on joutunut panemaan vireille yrityssaneerauksen, eikä tilanne ole ainoa laatuaan. Nyt panimo yrittää piristää myyntiä uuden tuotteen kehittelyllä, ja yrittäjä jaksaa olla toiveikas tulevaisuuden suhteen.
– Meillä on ihan selkeä suunnitelma sille, miten me pääsemme tästä kurjuudesta pois. Ei todellakaan olla lyömässä hanskoja tiskiin.
Sekä Suur-Uskin että Koivistoisen panimot osallistuvat viikonloppuna Haminassa järjestettäville olutfestivaaleille. Festivaalit ja muut tapahtumat ovat panimoille keino tavoittaa uusia asiakkaita ja jälleenmyyjiä.
– Tämä festivaali on esimerkki siitä että ei tässä nyt olla vielä mitään menetetty. Pusketaan vaan läpi näiden vaikeiden aikojen ja kohti valoisampaa tulevaisuutta, Suur-Uski luonnehtii.
Ravintolatoiminta avaimena menestykselle
Vaikka moni pienpanimo on yhä ahtaalla, on Suomessa myös kasvavia pienpanimoita.
Lappeenrantalainen panimoyhtiö Tuju siirtyi uusiin toimitiloihin kesäkuun alussa, sillä vanhat tilat kävivät liian pieneksi. Samalla yksi panimon perustajien unelmista toteutui, kun uusiin liiketiloihin avattiin myös panimon oma ravintola.
Tujun tuotantojohtajan Tuomas Mäkiniemen mukaan paikallisten tavoittaminen on merkittävä tekijä menestykselle.
– Ennen koronaa 60 prosenttia Tujun myynnistä kohdistui ravintoloihin. Sulkujen aikana paikalliset ottivat kuitenkin meidän putiikin haltuun, ja saatiin sen avulla kurottua menetetty myynti umpeen.
Lainsäädännöllä on väliä
Uusi hallitus on kaavaillut muutoksia alkoholinmyyntiin ja sallisi enintään kahdeksan prosenttia alkoholia sisältävien käymisteitse valmistettujen juomien myymisen vähittäismyynnissä. Pienpanimoliitto otti uutisen toiveikkaasti vastaan.
– Se helpottaisi luovaa työtä. Ei tarvitse miettiä keinotekoista rajaa, onko tuotteessa 5,5 vai 4,7 prosenttia alkoholia, kertoo Pienpanimoliiton viestintäkoordinaattori Esa Salminen.
Toisaalta lainsäädäntö saa panimoyrittäjiltä myös kritiikkiä.
Suur-Uski hämmästelee sitä, kuinka Tallinnasta tuodun alkoholin menetettyihin verotuloihin ei ole puututtu lainsäädännöllä. Ulkomailta tuodusta alkoholista ei tule verokertymää Suomeen.
Myös etämyynnistä on Mikko Suur-Uskin mukaan puhuttu jo monta vuotta, mutta vielä mitään konkreettista asian hyväksi ei ole tehty.
– Nythän asiakas voi tilata kotisohvalta saksalaisen panimon olutta, mutta ei suomalaisen. Onhan se nyt pikkuinen ristiriita lainsäädännön näkökulmasta.
Uusi hallitus on hallitusohjelmansa mukaan helpottamassa alkoholin verkkomyyntiä. Nähtäväksi jää, miten lainsäädäntö tulee käytännössä toteutumaan.