Ženja Pišpanov kantaa kaksin käsin ahventa ja kysyy, pitääkö se päästää takaisin järveen.
Kesäleirin ukrainalaiset keittäjät sanovat, että he voivat kyllä paistaa kalan.
Pišpanov ja muut pojat kertovat, että ennen tätä he ovat heittäneet kaikki kalat takaisin, koska ne ovat olleet niin pieniä.
Harkovalainen Pišpanov on yksi paristakymmenestä ukrainalaisesta lapsesta, jotka ovat tulleet sodan jaloista kesälomalle Suomeen. He osallistuvat noin kolmen viikon kesäleiriin. Sen on järjestänyt Tampereen Ukraina-talo. Lapset ovat 11–16-vuotiaita.
– Jo viime kesästä meillä on ollut haave kutsua lapsia Ukrainasta Suomeen, koska tilanne on siellä vaikea, kertoo Ukraina-talon johtaja Marina Govorukha.
Nyt haave viimein toteutui yhteistyökumppaneiden tuen ansiosta.
Ukraina-talo sijaitsee aivan Tampereen rautatieaseman vieressä. Se auttaa Venäjän hyökkäystä paenneita ukrainalaisia.
Hyökkäys muutti teatterinuorten elämän
Liki kaikki kesäleirille osallistuvat lapset kuuluvat ukrainalaiseen teatteriryhmään. Smile-ryhmä toimii Koillis-Ukrainan Konotopissa muutaman kymmenen kilometrin päässä Venäjän rajasta.
Venäjä miehitti Konotopin hyökkäyksen alussa helmikuussa 2022. Nyt kaupunki on jälleen Ukrainan hallussa, koska maan armeija ajoi venäläiset joukot pois alueelta. Venäjä tulittaa Konotopia tai sen ympäristöä edelleen säännöllisesti.
Sodan takia nuorten teatteriryhmä on harjoitellut sekä etänä että pommisuojassa. Teatteriharjoitusten jatkaminen vaikeista oloista huolimatta on auttanut nuoria henkisesti.
Marina Govorukha kertoo, että Suomen-matkan tavoitteena on antaa nuorille mahdollisuus unohtaa sota hetkeksi. Siksi sovimme, että myös haastatteluissa lapsilta kysytään muusta kuin sodasta.
Ohjelmasta Tampereen Ensilän leirikeskuksessa on haluttu tehdä mahdollisimman hauska ja rentouttava.
– Leiripaikka on ihana, huone on kiva ja kodikas, olemme pelanneet erilaisia pelejä ja ruoka on ollut hyvää, sanoo Dasha Gudymenko.
– On ihanaa, että olemme täällä kaikki yhdessä ja voimme pelata pelejä ja leikkiä. Minusta leirin ohjelma on hyvin suunniteltu, sanoo Igor Lebedev.
Vaikka toiveena on ollut unohtaa sota hetkeksi, välillä sen aiheuttama stressi on näkynyt myös leirillä. Marina Govorukha kertoo, että näin on käynyt esimerkiksi joogatuntien aikana.
Jooga on pidetty jalkapallokentällä ja välillä ylitse on lentänyt lentokone. Govorukha sanoo, että lasten olemuksesta on voinut nähdä, että lentokone selvästi vaikuttaa heihin.
– Nämä lapset ovat olleet koko vuoden stressissä, Govorukha sanoo.
Huvipuistolaitteiden pelko karisi
Nuoret ovat käyneet Tampereella myös Särkänniemen huvipuistossa.
Igor Lebedev kertoo, että tavallisesti hän on pelännyt huvipuistolaitteita, mutta Särkänniemessä hän selätti pelkonsa.
– Kävin melkein kaikissa laitteissa ja pidin niistä kovasti.
Lisäksi nuorten teatteriryhmä on esiintynyt sekä Tampereella että naapurikaupungissa Kangasalla. Ukraina-talo jakoi lipputulot taskurahaksi esiintyjille.
Leiriläisten yhteishenki on säilynyt hyvänä, vaikka välillä on ollut myös riitoja.
– Kun yksitoista tyttöä asuu samassa huoneessa, se on väistämätöntä, Gudymenko naurahtaa.
Lebedev toivoo, että pääsisi vielä leirin aikana katsomaan lisää suomalaista teatteria. Hän piti kovasti Risto Räppääjä -esityksestä, jonka ryhmä kävi katsomassa Tampereen Komediateatterissa. Hänestä oli kiinnostava nähdä, miten teatteri toimii Suomessa ja verrata, millaisia eroja näyttelemisessä on Suomen ja Ukrainan välillä.
Gudymenko haluaa ennen kaikkea rentoutua.
– Toivon loppuleiriltä erityisesti sitä, että voin viettää rauhallista aikaa ja unohtaa hetkeksi ongelmat Ukrainassa.
Nuorten lomamatkaa on jäljellä vielä muutama päivä. Sitten on edessä paluu takaisin kotiin Ukrainaan.