Nokian kaupunki selvittää mahdollisuutta imetystaukojen järjestämiseen työpäivän aikana. Selvitys koskee kaupungin henkilöstöä. Samalla selvitetään kaupungin henkilökunnan kiinnostusta asiaan.
Imetystaukojen mahdollisuus nousi esille, kun kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa päivitettiin.
– Yhtenä ajatuksena tuli tämä imetystaukojen järjestäminen, jotta tasa-arvo toteutuisi uudistuneessa perhevapaassa, Nokian kaupungin henkilöstöpäällikkö Pirjo Virtanen kertoo.
Käytännössä imetystauko tarkoittaisi sitä, että kotona oleva puoliso toisi lapsen työpaikalle imetettäväksi.
– Onko tauko sitten osana työaikaa vai omaa aikaa siten, että työnantaja järjestää siihen puitteet, on vielä täysin auki, Virtanen pohtii.
Jos kiinnostusta löytyy, ensimmäiset imetystauot voisivat toteutua aikaisintaan vuoden 2024 loppupuolella.
Nokia on tiettävästi ensimmäinen kunta-alan työnantaja Suomessa, joka on lähtenyt selvittämään asiaa. Tarkempi selvitystyö aloitetaan syksyllä.
Imetyshetki onnistuu toistaiseksi kahvitauolla
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty kannustaa lämpimästi kokeilemaan tapoja, joilla tuetaan perheen ja työn yhteensovittamista.
– Jos halutaan kannustaa äitiä palaamaan töihin aikaisemmin, mahdollisuus imetyksen jatkumiselle voi hyvin olla yksi tärkeä osatekijä, sanoo ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima.
Voiman mukaan imetystauot eivät ole ketään syrjiviä silloin, kun niiden suunnittelussa otetaan huomioon tasavertaisuus. Imetystauko on taattava kaikille imettäville työntekijöille riippumatta siitä, millaisessa työtehtävässä henkilö työskentelee. Heillä, jotka eivät imetä, ei ole oikeutta taukoon.
Nokian kaupungin kohdalla tasavertaisuus tarkoittaa sitä, että mahdollisuus imetystauoille tulee tarjota sekä toimistotyöntekijälle että varhaiskasvatuksen opettajalle.
– Tauon järjestäminen vaatii pohdintaa. Imetystaukoja tuskin luettaisiin työajaksi, ainakaan nykyisten määräysten perusteella.
Neuvottelujohtaja Henrika Nybondas-Kangas Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajista kommentoi asiaa yleisesti. Hän sanoo, että työaika on käytettävä työntekoon.
– Tämä on tiukka kanta asiaan ja sen sanelee työehtosopimus.
Imetystaukojen pitäminen työajalla voisi kuitenkin onnistua esimerkiksi kahvitauon yhteydessä.
– Sehän on työaikaa, jonka työntekijä saa käyttää haluamallaan tavalla. Myös osan ruokatauosta voisi käyttää imetykseen, Nybondas–Kangas sanoo.
Vaikka paikallisesti voidaan sopia moniakin asioita, työajan toisinkäyttö vaatii kuitenkin työnantajaliiton valtuutuksen, Nybondas–Kangas toteaa.
Tukisi myös vuorovaikutusta vauvaan
Nokialainen Jaana Leskinen sai keväällä lapsen ja on miettinyt töihinpaluuta ensi vuoden puolella. Leskinen ei työskentele Nokian kaupungille, mutta pitää mahdollisten imetystaukojen tarjoamista mielenkiintoisena kädenojennuksena työnantajalta.
Leskisen mukaan imetystauko tukisi vauvan ravitsemuksen lisäksi vuorovaikutusta.
– Äiti on voinut olla hyvin tiiviisti vauvan kanssa alkuajan, joten töihinpaluu on iso muutos. Imetystauot voisivat olla sellainen pehmeä lasku molemmille.
Leskisen mukaan imetystaukojen järjestäminen vaatii työpaikalla muutoshalukkuutta. Kaikkia osapuolia pitää myös kuunnella.
– Tämä pitäisi järjestää niin, että kukaan ei koe tulevansa häirityksi. Ei äiti, lapsi eikä myöskään muut työntekijät.
Leskisen mielestä imetystauon pitäisi lähtökohtaisesti olla työaikaa.
– Jos se määritellään omaksi, palkattomaksi ajaksi, se saattaa kaatua monella siihen. Silloin kyse on myös taloudellisesta puolesta.
Laki ei velvoita työnantajaa huomioimaan imetystä
Työ- ja elinkeinoministeriön johtava asiantuntija Seija Jalkanen on aikaisemmin Ylelle antamassaan haastattelussa kommentoinut, että töihin paluun jälkeen imettäminen ja maidon pumppaaminen on mahdollista ennen ja jälkeen työpäivän sekä työajalla normaalien joustojen puitteissa.
– Jos ne eivät riitä, asiasta voi yrittää sopia työnantajan kanssa.
Lähtökohtaisesti on katsottu, että koska Suomessa on pitkät perhevapaat, työpaikalla järjestettäville imetystauoille ei ole tarvetta samalla tavalla kuin maissa, joissa perhe-etuudet ovat huomattavasti vähäisemmät.
Käytännot vaihtelevat eri maissa. Esimerkiksi Norjassa imetystauot on kirjattu lakiin.
Työ- ja elinkeinoministeriöstä vahvistetaan, että Suomi ei ole ratifioinut kansainvälisen työjärjestö ILO:n äitiyssuojelusopimusta, joka velvoittaa takaamaan naiselle oikeuden yhteen tai useampaan päivittäiseen imetystaukoon. Siksi laki ei velvoita työnantajaa huomioimaan imetystä millään tavalla.
Henrika Nybondas-Kangas ei muista, että Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajille olisi tullut aiheesta yhteydenottoja.
– Voihan olla, että kiinnostus tällaiseen lisääntyy ja positiivisesta erityiskohtelusta tulee työnantajan valtti. Ja jos yksi kunta tähän lähtee, seuraavatko muut perässä, hän miettii.
Millaisia ajatuksia artikkeli herätti? Voit keskustella aiheesta perjantai-iltaan klo 23:een saakka.