Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Yhä useampi asuntovelallinen on joutunut hakemaan apua maksuvaikeuksiinsa.
Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan oikeusaputoimistojen velka- ja talousneuvoja Teresa Vidjeskog uskoo, että suurin syy siihen on pitkään jatkuneiden nollakorkojen kääntyminen dramaattisesti nousuun.
– Vaikka asuntolainasta olisi jotenkin tähän asti selvinnyt, pelkään, että jos on vielä muuta velkaa päälle, asuntovelallisten osuus näkyy velkaneuvonnassa yhä suurenevissa määrin, Vidjeskog arvioi.
Keskituloisten ahdinko on ollut nähtävissä myös Varsinais-Suomessa.
Yle uutisoi maaliskuussa, kuinka velkaneuvonnan asiakasmäärät olivat kasvaneet alueella lähes viidenneksen viime syksyyn verrattuna.
Varsinais-Suomen talous- ja velkaneuvonnan yksikkövastaava Mia Markula arvioi tuolloin Ylen haastattelussa, että työelämässä olevien asunnonomistajien asiakasmäärä oli kasvanut heillä puolella.
Velkajärjestelyissä nyt myös palaavia asiakkaita
Tilastokeskuksen 11. heinäkuuta julkaisemien lukujen mukaan yksityishenkilöiden velkajärjestelyt ovat kasvaneet lähes 40 prosenttia viime vuoteen verrattuna.
Etelä-Pohjanmaan oikeusaputoimiston julkinen oikeusavustaja, asianajaja Kirsi Mustikkamaa-Poutanen kertoo kasvun näkyneen heilläkin.
Talous- ja velkaneuvonnan asiakasmäärät ovat lisääntyneet selvästi puolen vuoden aikana.
– Puhelujen määrä on kasvanut, ja käräjäoikeuteen on tehty myös yksityishenkilöiden velkajärjestelyhakemuksia reilusti enemmän kuin viime vuonna.
Mustikkamaa-Poutanen mainitsee myös niin sanotut palaavat asiakkaat.
– Käräjäoikeus on jo myöntänyt heille velkajärjestelyn ja maksuohjelma on tehty, mutta he eivät ole kyenneet sitä noudattamaan.
Palaaville asiakkaille tehdään Mustikkamaa-Poutasen mukaan maksuohjelman muutoksia tai selvitetään yhdessä, miten he voivat asiat hoitaa.
– Näitä maksuohjelman muutoshakemuksia on jo tähän mennessä tullut lähes yhtä paljon kuin viime vuonna yhteensä, hän arvioi ja toteaa, että elinkustannusten nousu näkyy ihmisten taloustilanteessa viiveellä.
Ihmiset sinnittelevät Mustikkamaa-Poutasen mukaan maksuvaikeuksiensa kanssa muutenkin pitkään. Kynnys hakeutua velkajärjestelyyn on korkea.
Lyhennysvapaiden määrä on pysynyt pankeissa samana
Sinnittely selittää osittain sen, miksi asuntovelallisten maksuvaikeukset eivät ole näkyneet pankeissa tämän kevään aikana.
Esimerkiksi Nordeassa asuntolainojen lyhennysvapaita ei ole kysytty tavallista enempää.
Nordean ekonomisti Juho Kostiainen arvioi, että hyvänä pysynyt työllisyystilanne ja korona-aikana kerätyt säästöt ovat auttaneet kotitalouksia korkojen ja elinkustannusten noustessa.
– Moni on myös sopeuttanut menojaan esimerkiksi ostamalla edullisempaa ruokaa.
Nordean kesäkuussa julkaiseman kyselyn mukaan jopa 60 prosenttia suomalaisista on tehnyt arjessaan muutoksia hintojen ja korkojen nousun takia. Yli puolet kyselyyn vastanneista oli siirtynyt edullisempiin elintarvikkeisiin ja 45 prosenttia puolestaan karsinut palvelujen kulutusta.
Asuntolaina on se viimeinen asia, jossa maksuongelmia alkaa näkyä.
Henna Mikkonen
Asuntovelallisten maksuhäiriöitä ei ole havaittu Säästöpankeissakaan tavallista enempää.
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen kertoo, että korkojen noustessa osa asiakkaista on halunnut ottaa lyhennysvapaita kuukausia, mutta osa on maksanut lainaa normaalia nopeammin pois. Lyhennysvapaiden määrä on pysynyt siis suunnilleen samana.
– Ihmisten kokema huoli ja ahdinko omasta taloudesta ovat lisääntyneet, mutta suomalaiset ovat säntillisiä asuntolainan maksajia. Se on lähestulkoon se viimeinen asia, jossa maksuongelmia alkaa näkyä.
Samaa sanoo OP ryhmän henkilöasiakasrahoituksesta ja asumisen palveluista vastaava johtaja Satu Nurmi.
– Ehkä se on suomalaisuuteen kuuluva asia, että asuntolaina pyritään hoitamaan viimeiseen asti hyvin ja katsotaan, mihin muihin maksuihin rahat riittävät.
OP ryhmä on Suomen suurin pankkiryhmä, jolla on yli neljä miljoonaa asiakasta.
Yhteydenotot pankkeihin lisääntyneet
Osuuspankeissa ei ole Nurmen mukaan tapahtunut muutosta lyhennysvapaiden määrässä, mutta tämän vuoden puolella ne ovat olleet muutamaa kuukautta pidempiä kuin ennen.
Osa asiakkaista on halunnut pidentää myös laina-aikaa, jolloin maksettava kuukausierä on pienentynyt.
Nurmi kertoo, että pankeista on kyselty tavallista enemmän neuvoja omaan taloustilanteeseen. Kyselyt ovat koskeneet muun muassa lainakattoa ja eri pituisia viitekorkoja.
– Nyt kun viitekoroilla on eroja, osa asiakkaista on vaihtanut lyhyempiin viitekorkoihin.
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen arvioi, että asuntolainojen korot voivat vielä nousta tänä vuonna, mutta sitten alkaa helpottaa.
– Pahin nousu on varmasti takana ja ehkä pahin tuskakin alkaa helpottaa ensi vuoden puolella.
Oletko sinä kärsinyt korkojen noususta? Voit kertoa kokemuksesi alla olevalla lomakkeella – teemme juttua aiheesta.