Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Suomesta voisi tulla viinimaa vuonna 2028 – status edistäisi viininviljelyä, mutta EU:n byrokratiaan kaikki viranomaiset eivät ole valmiita

Ruotsissa viinimaan status on tehnyt viininviljelystä varteenotettavan elinkeinon. Suomessa viininviljely on vielä pienimuotoista, mutta ei aivan olematonta.

Tummia viinirypäleitä viiniköynnöksessä. Ympärillä on vihreitä viinilehtiä. Sää on aurinkoinen.
Kuva: Jari Pussinen / Yle

Tuore hallitus haluaa Suomen viinintuottajamaaksi. Hallitusohjelmaan on kirjattu lyhyesti, että Suomi aikoo hakea Euroopan unionin viinintuottajamaiden listalle tulevalla hallituskaudella.

Viiniköynnösten kasvattamiseen ja jalostamiseen keskittynyt Viininkasvattajat ry on puoltanut viinimaaksi listautumista viime syksystä alkaen, kun aloite asiasta toimitettiin Maa- ja metsätalousministeriöön. Aloitteen teki viinitilallinen Herman Haapman.

Yhdistyksen puheenjohtaja Kari Latvus kertoo, että viinimaan status selkeyttäisi alan pelisääntöjä ja parantaisi rypälelajikkeiden ja viinien kehittämismahdollisuuksia.

– Syntyisi se potentiaali, että Suomessa olisi laadukasta viinirypäletuotantoa, josta voitaisiin tehdä viiniä.

Suomessa viininviljely tai -tuotanto on tällä hetkellä pienimuotoista. Latvuksen mukaan yhdistyksen harrastajat kasvattavat rypäleitä ja tuottavat niistä viiniä lähinnä kokeilumielessä, mutta mukana on myös jokunen ammattimainen kasvattaja.

Viininkasvattajat ry:n kyselyn mukaan keskimääräinen satoarvio vastaajaa kohden vuonna 2022 oli 146 kilogrammaa mediaanin ollessa 30 kilogrammaa.

Alan pienimuotoisuus johtuu Latvuksen mukaan siitä, että rypäleistä tehtyjen juomien myynti ja markkinointi on tehty nykyisessä laissa liian vaikeaksi. Juomaa ei saa Euroopan unionin säädösten takia kutsua viiniksi.

Suomen alkoholilaki puolestaan määrää, että ”viinirypäleistä käymisteitse valmistettua mietoa alkoholijuomaa” saa myydä ainoastaan Alkon kautta.

– Nyt näitä solmuja pitäisi päästä avaamaan, jotta kehitystyö pääsee liikkeelle. Olennaista olisi totta kai, että Suomessa voitaisiin valmistaa viiniä ja nimetä se viiniksi.

Keltaisella teipillä aidattu viininviljelysaitaus. Taustalla näkyy metsää. Kaksi ihmistä sadetakeissa katsoo aitaukseen vasemmalla.
Siuntiossa kasvatettiin viiniä loppukesällä 2021. Kuva: Linus Westerlund / Yle

Räjähdysmäistä kasvua ei odotettavissa

Viininkasvattajien yhdistys teki vuonna 2022 kyselyn, jossa kartoitettiin jäsenten kiinnostusta kaupalliseen viininkasvattamiseen. Kaikkiaan 42 vastaajan joukosta kiinnostusta osoitti vain viisi.

Latvus toteaakin, ettei viinintuotanto kasvaisi räjähdysmäisesti, vaikka Suomelle myönnettäisiin paikka Euroopan unionin viinimaiden listalta.

– Muutamia starttilupaa odottavia yrittäjiä on kuitenkin löytymässä. Tuotanto lähtisi kasvamaan muutamista, ja muutaman vuoden päästä tuottajia voisi olla kymmeniä, Latvus arvioi.

Uusi viinitila tuottaa satoa vasta 3–5 vuoden kuluttua taimien istutuksesta. Latvuksen mukaan myös laadukkaan viinintuotannon opettelu veisi useita vuosia.

– Täytyy sanoa, että tämä olisi hyvin hidasta alkuun. Puhutaan vuosikymmenen aikahaarukasta, ennen kuin markkinoille saataisiin hyvänlaatuisia rypäleistä valmistettuja viinejä tarjolle.

Ruotsi listautui EU:n viinintuottajamaiden luetteloon vuonna 1999. Nyt liki 25 vuoden jälkeen maassa on noin 50 viininviljelijää, jotka kasvattavat viiniä yhteensä 250 hehtaarilla. Huvudstatsbladetin mukaan vuosisato vastaa 400 000 pullollista viiniä. Viininviljely on keskittynyt maan eteläosiin.

Kirkaslasisia omenakuohuviinipulloja puisessa pystysäilytystelineessä teräksisten käymistankkien välissä.
Muista hedelmistä ja marjoista tehtyjä tilaviinejä saa valmistaa, mutta etämyynti on sallittu ainoastaan Alkon kautta. Hallitus aikoo mahdollistaa tilaviinejä valmistaville yrityksille etämyynnin esimerkiksi oman verkkokaupan kautta. Kuvassa on omenakuohuviinipulloja pystysäilytyksessä. Kuva: Jari Pussinen / Yle

Ensin kuohuvaa ja roseeta, punaiseen vielä matkaa

Ilmastonmuutos on osaltaan mahdollistanut viininviljelyn Pohjoismaissa, koska ilmaston lämpeneminen on pidentänyt kasvukautta merkittävästi. Edellytyksiä parantavat myös jalostetut hybridilajikkeet, jotka kestävät talvea ja ehtivät kypsyä lyhyen kesän aikana.

Latvuksella on jo visio siitä, minkälaisia viinejä Suomessa kannattaisi alkaa valmistaa.

– Viileän viljelyalan parissa erilaiset kuohuvat tai roseeviinit ovat se parhain reitti. Hyvän punaviinin valmistaminen on pidemmän matkan päässä ja vaikeampaa.

Marjoista ja hedelmistä tilaviiniä tuottavien yhdistyksen, Suomen Viiniyrittäjät ry:n puheenjohtaja Kaisa Auer-Koutroukides kertoo, ettei rypäleviinin tuotanto ole herättänyt kiinnostusta jäsenistössä.

Sen sijaan yhdistyksessä seurataan hallituksen suunnitelmaa tilaviinien etämyynnin vapauttamisesta. Kirjaus sallisi viinitiloille, pientislaamoille ja -panimoille etämyynnin verkkokaupassa.

– Etämyynnin salliminen toisi tasa-arvoa ja parantaisi mahdollisuuksia markkinoilla. Silloin olisimme samalla viivalla muiden eurooppalaisten viininvalmistajien kanssa, Auer-Koutroukides sanoo.

Tilaviinien valmistaminen viinirypäleistä kiellettiin alkoholilain uudistuksessa vuonna 2018. Samassa rytäkässä kaikkien viinien etämyynti kiellettiin. Auer-Koutroukidesin tila Teiskon viini valmisti rypäleistä tilaviiniä kymmenen vuoden ajan. Toiminta loppui, koska myynti olisi pitänyt siirtää Alkolle.

– Koska katteet olivat suuret ja tuotanto pientä, myimme varastomme loppuun ja keskityimme sen jälkeen vain marja- ja hedelmäviinehin, Auer-Koutroukides kertoo.

Listalle aikaisintaan vuonna 2028

Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Leena Seppä kertoo, että Suomesta voisi tulla virallinen viininvalmistajamaa aikaisintaan vuonna 2028, jolloin alkaa EU:n uusi yhteisen maatalouspolitiikan CAP-kausi.

– Periaatteessa hakemus olisi hyvä lähettää jo ennen kuin komissio julkaisee suunnitelmansa seuraavalle CAP-kaudelle. Tämä voisi tulla ajankohtaiseksi vuodenvaihteessa 2024–2025, Seppä arvioi.

Suomella on Sepän arvion mukaan varsin hyvät mahdollisuudet päästä viinimaiden kerhoon.

– On kauhean vaikea nähdä, miksei Suomea hyväksyttäisi listalle. En usko, että komissiolla tai muilla jäsenmailla olisi mitään sitä vastaan.

Sepän mukaan viinistatuksesta voisi olla hyötyä esimerkiksi maaseutumatkailun kannalta. Laaja, Eurooppaan kohdistuva viininvienti tuskin Suomessa toteutuisi.

Valvira huolissaan valvonnasta

Viinintuottajamaaksi listautuminen toisi mukanaan paljon EU-byrokratiaa. Sääntöjen tahatonkin rikkominen saattaisi johtaa kokonaisten tuotantoerien myyntikieltoon.

Maa- ja metsätalousministeriössä on selvitetty, miten, millä ehdoilla ja milloin Suomesta voisi tulla viininviljelyalue. Viininmaaksi listautuminen toisi mukanaan vaatimuksia tiettyjen lajikkeiden ja määrättyjen viininvalmistusmenetelmien käytöstä.

Ministeriö ei vielä ota kantaa siihen, mikä taho olisi vastuussa viinitilojen valvonnasta. Tällä hetkellä yli 2,8 tilavuusprosenttisten alkoholijuomien valmistuksen ja tukkumyynnin valvonnasta vastaa Valvira. Siellä viinimaasuunnitelmiin suhtaudutaan vielä varauksella.

Valviran ylitarkastaja Timo Rokka on huolissaan siitä, löytyykö virastosta tarvittavaa osaamista viiniköynnösten laaduntarkkailuun ja onko työhön suunniteltu tarpeeksi resursseja.

– Pellolla tapahtuvaan valvontaan meillä ei tällä hetkellä ole osaamista. Kysymys kuuluu, onko tämä otettu huomioon kun viinimaan statusta lähdetään hakemaan.

Rokka pohtii myös sitä, kannattaako EU:n tarkkoihin valvontavaatimuksiin sitoutua, kun viinintuontanto on Suomessa niin vähäistä.

– Pohdin statuksen merkittävyyttä kokonaiskuvassa. Viro ja Ruotsi ovat viinituottajamaita, mutta montako virolaista tai ruotsalaista viiniä osaat nimetä?

Katso Yle Areenasta:

Toimittaja Antti Kurra kertoo, mitä hallitus linjasi hallitusohjelmassa tekevänsä seuraavan neljän vuoden aikana.

Juttua päivitetty 9.8. klo 17.14: Lisätty tieto siitä, että aloitteen toimitti ministeriölle viinitilallinen Herman Haapman.