Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

SUL pohtii yleisurheilun EM-kilpailujen hakemista Helsinkiin – edelliset kisat aiheuttivat raskaat tappiot: ”Sellaiseen meillä ei ole varaa”

Suomen Urheiluliitossa halutaan hakea vuoden 2030 EM-kisojen järjestämisoikeutta. Edellisen kerran aikuisten EM-mitaleista on kilpailtu Helsingissä yksitoista vuotta sitten.

Suomen Urheiluliiton(SUL) puheenjohtaja Riikka Pakarinen Helsingin olympiastadionilla.
Riikka Pakarinen valittiin SUL:n puheenjohtajaksi huhtikuussa. Nyt hän puoltaa aikuisten EM-kisojen hakemista Suomen järjestettäväksi. Kuva: Jari Kärkkäinen / Yle

Yleisurheilukansa nautti viikonloppuna suomalaisesta mitalisateesta alle 23-vuotiaiden EM-kisoissa Espoossa. Nyt Urheiluliitossa kytee ajatus aikuisten arvokisojen palauttamisesta Helsingin Olympiastadionille.

Päätöstä hakemisesta ei ole vielä tehty, mutta tähtäimessä ovat vuoden 2030 EM-kilpailut.

– Tästä on käyty keskusteluja. Puheenjohtajana tuen itse tätä ajatusta vahvasti, Urheiluliiton puheenjohtaja Riikka Pakarinen kertoo Yle Urheilulle.

Yleisurheilun EM-kisat käydään kahden vuoden välein. Seuraavat kolme kisakaupunkia ovat Rooma, Birmingham ja Chorzow. Pakarisen mukaan päätös vuoden 2030 kisajärjestäjästä tehdään kahden vuoden sisällä.

– Jotta kisoja virallisesti päätettäisiin lähteä hakemaan, monen reunaehdon on täytyttävä. Meidän pitää saada vahva yhteistyökumppaneiden joukko taakse ja muiden yhteistyötahojen olla mukana, Pakarinen sanoo.

Wilma Murto ylittää riman Münchenin stadionin seiväshyppypaikalla. Taustalla näkyy valotorni ja stadionin kattorakenteita.
Wilma Murto taivutti seipään EM-kultaa Münchenin kisoissa viime kesänä. Kuva: imago sportfotodienst / AOP

Edellisen kerran yleisurheilun EM-mitaleista on kilpailtu Suomessa kesällä 2012. Urheiluliitto teki silloin peräti 3,6 miljoonan euron tappion. Opetus- ja kulttuuriministeriö pelasti liiton pahimmasta ahdingosta ylimääräisillä lisäavustuksilla.

– Emme lähde ottamaan isoja riskejä tässä kohtaa. Kaikkien reunaehtojen on täytyttävä. EM-kisat 2012 oli huono esimerkki. Siinä oli monta tekijää, jotka aiheuttivat isot tappiot. Sellaiseen meillä ei ole varaa, Pakarinen sanoo.

Yleisurheilun EM-kisat käytiin Helsingissä 2012.
Edellisissä Helsingin EM-kisoissa lipunmyynti ei sujunut toivotulla tavalla. Kuva: Stu Forster / Getty Images

Helppoa Urheiluliitolla ei taloudellisesti ole ollut viime aikoinakaan. Edellinen tilikausi meni 120 000 euroa miinuksen puolelle, vaikka SUL järjesti viime kesänä Olympiastadionilla yleensä tuottoisan Ruotsi-ottelun. Pakarinen vakuuttaa, että taloudellisesti liitolla pyyhkii nyt kelvollisesti.

– Jos verrataan eri urheiluliittojen taloutta, meidän taloutemme on täysin tasapainossa. Viime vuonna teimme pientä miinusmerkkiä tietoisesti investoiden toimintaamme pääomia, joita meillä edelleen on. Siinä mielessä voimme olla turvallisin mielin. Toki tarkkana tulee olla myös jatkossa.

Sade häiritsi yleisurheilun MM-kisoja Helsingissä 2005.
Helsingin vuoden 2005 MM-kisat muistetaan muun muassa rankoista sateista, jotka häiritsivät kilpailutapahtumia. Kuva: Getty Images

Vuoden 2012 EM-kisoja haittasi samana kesänä järjestetyt Lontoon olympialaiset, joiden vuoksi monet suuret nimet jättivät EM-kisat väliin. Vuonna 2030 muita arvokisoja ei järjestetä.

– Näkisin, että kisojen hakeminen on iso mahdollisuus koko suomalaiselle urheilulle. Lähtökohta pitää olla, että jos kisoja lähdetään hakemaan ja ne järjestetään, niillä tehdään myös voittoa, Pakarinen sanoo.

Kaikkiaan aikuisten EM- ja MM-kisoja on kilpailtu Helsingissä viidesti. Alle 20-vuotiaiden EM-kisat järjestetään Tampereella kahden vuoden kuluttua.