Seinäjoen pesäpallostadionilla riittää tunnelmaa, vaikka JymyJussien kotipeleissä ei yleisöä olekaan koronaa edeltävien vuosien malliin.
Lehtereillä on nyt neljännes vähemmän katsojia kuin kaudella 2019. Katsojia on kadonnut nelisensataa.
Lasse Haapamäelle yksi iso syy lähteä peliin ovat tutut ja ystävät.
– Meillä on katsomossa vakioporukka. Istumme veljeni kanssa vierekkäin, ja ympärillä on tuttuja, jotka ovat olleet täällä niin kauan kuin muistan.
Myös Lapualta peliin tullut Johanna Nyrhilä nostaa esiin sosiaalisuuden.
– Voi vähän katsella, miten tutut ovat talven aikana muuttuneet. Samalla voi tarkistaa, että mennäänkö istumaan aivan samaan paikkaan kuin kaksi vuotta aikaisemmin.
Koronan jälkeen yleisökin totutteli lähtemään
Tilastojen perusteella koronatauon jälkeen ihmisillä kesti jonkin aikaa löytää tiensä takaisin urheilukatsomoihin.
Tähän löytyy Seinäjoen Jalkapallokerhon hallituksen puheenjohtajan Raimo Sarajärven mukaan useita syitä.
Pandemian jälkeen osa katsojista oli aluksi varovaisia suurten yleisötilaisuuksien suhteen. Lisäksi koronarajoitusten poistumisen jälkeen patoutunut tapahtumatarjonta kiristi kilpailua ihmisten vapaa-ajasta.
Myös kotisohva houkutteli vielä kesällä 2022 aiempaa useammin.
– Koronan aikana ihmiset oppivat nauttimaan urheiluviihteestä suoratoistopalveluista kotisohvalta käsin. Kesti jonkin aikaa ennen kuin osa katsojista oppi taas lähtemään peleihin, Sarajärvi sanoo.
Kotimaisessa futiksessa hyviä signaaleja
Veikkausliigassa katsojaluvut ovat tällä kaudella jo koronaa edeltävällä tasolla. Viime kesänä luvut laahasivat vielä reilusti (-27 %) perässä.
– Nyt näyttää jo hyvältä. Meillä on ollut paljon isoja ottelutapahtumia, mikä nostaa koko sarjan kokonaisuutta. Vielä viime kesänä oli pelejä, joissa yleisöä oli todella vähän. Nyt ne ovat jääneet pois, sanoo toimitusjohtaja Timo Marjamaa.
Hän myöntää, että kauden 2022 katsojaluvut olivat pettymys.
Sanotaan, että tummalla pilvellä on yleensä jonkinlainen kultareunus.
Kotimaisessa jalkapallossa koronakriisi sai aikaan sen, että liigaseurat alkoivat kehittää ja parantaa toimintatapojaan yhteisen kriisin edessä. Se toi tullessaan myös paljon yhdessä tekemistä seurojen kesken, iloitsee Marjamaa.
SJK on huomioinut erityisesti perheet
Veikkausliigan kärkitaistossa koko kauden olleella SJK:lla katsojaluvut ovat nyt jopa paremmat kuin kaudella 2019.
Seuran hallituksen puheenjohtaja Raimo Sarajärvi katsoo, että kuluvan kauden hyviä katsojalukuja selittää joukkueen menestyksen lisäksi pitkäjänteinen työ. Muillekin Veikkausliiga-paikkakunnille levinnyt junnukatsomo on Seinäjoella toiminnassa jo kolmatta vuotta.
– Se on tuonut perheitä katsomoon ja otteluissa käymiselle jatkuvuutta.
Pesäpallokin on kirinyt normaalilukuihin
Miesten Superpesiksessä toistuu sama kaava kuin jalkapallossa: viime kaudella oli vielä käsijarru päällä, mutta tänä kesänä ollaan jo koronaa edeltävällä tasolla.
Suurimmat menettäjät olivat Kankaanpään Maila (-56 %), Koskenkorvan Urheilijat (-45 %) Pattijoen Urheilijat (-35 %), Seinäjoen JymyJussit (-28 %) ja Kouvolan Pallonlyöjät (-18 %). Toisaalta Sotkamossa, Hyvinkäällä ja Kiteellä jo viime vuonna yleisöä oli jopa enemmän kuin 2019.
Pesäpalloliiton huippu-urheilujohtajan Miika Rantatorikan mukaan eroja selittää ainakin se, miten seurat saavat omalla työllään aktivoitua väkeä katsomoon. Pesäpalloliiton tehtävä on osaltaan luoda lajin ympärille valtakunnallista nostetta.
Myös pelillisellä menestyksellä ja kenttäolosuhteilla on merkitystä.
– Pitää olla hyvät palvelut ja viihdyttävä ottelu, jotta ihmisille jää hyvä mieli tapahtumasta. Kilpailemme ihmisten vapaa-ajasta, ja meillä pitää olla hyvä tuote, vaikka peli onkin keskiössä.
Katsojien saaminen peleihin vaatii nykyään paljon työtä, sanoo Koskenkorvan Urheilijoiden varapuheenjohtaja Aki Kuusisto. Koskenkorvallakin katsojaluvut ovat jonkin verran nousseet viime kesästä, mutta pysyvästi reilun 700 katsojan tasolle ei voida jäädä.
– Jos katsojaluvut eivät nouse nykyisestä, heijastuu se myös yritysten kiinnostukseen ostaa näkyvyyttä ottelutapahtumissa. Mikäli väki ei löydä tietään nykyistä paremmin katsomoon, se uhkaa Koskenkorvallakin pelaamista pääsarjatasolla.
Tampereen uusi areena nosti SM-liigan plussalle
Myös olosuhteilla on iso merkitys palloilusarjojen yleisökeskiarvoon.
Tästä esimerkki on Tampereen uuden areenan valmistuminen. Se kasvatti jääkiekkoliigassa Ilveksen ja Tapparan keskiarvoa tuhansilla katsojilla. Ilman tätä jääkiekon pääsarjassa olisi jääty koronaa edeltävän keskiarvon alle.
– Modernit areenat ovat edellytys lajin ja yleisömäärän kehittymiselle, koska me kilpailemme vapaa-ajasta. Ihmiset odottavat tapahtumapaikoilta paljon. Moni tulee peleihin elämyksien takia, sanoo Liiga Oy:n hallituksen puheenjohtaja Heikki Hiltunen.
Jääkiekon kuten muidenkin palloilusarjojen haaste on kova kilpailu. Valtava digitaalinen tarjonta houkuttelee kuluttajaa. Hiltusen mukaan tämä haastaa sekä seurat että koko liigaorganisaation.
– Se on kuitenkin meille enemmän mahdollisuus kuin uhka. Kilpailu pistää seurat selkä seinää vasten pohtimaan, miten saadaan lisää yleisöä, ja keksimään uusia keinoja saada ihmiset hallille. Tässä liigaseurojen on hyvä tehdä yhteistyötä.
Koripallossa kahden kerroksen väkeä
Korisliigan yleisökeskiarvo oli viime kaudella runkosarjassa 851, kaudella 2018–19 se oli 872. Koripallossa on siis palattu koronaa edeltävälle tasolle.
Lukua nostaa Karhubasketin uusi kotihalli, joka on tuonut Kauhajoelle reilusti lisää katsojia: isompi kotiareena lähes tuplasi katsojaluvut runkosarjan peleissä.
– Ihmisille pitää pystyä tarjoamaan muutakin kuin pelkkä kahvikuppi ja peli. Lisäksi meillä on Suomen parhaat fanit, ja se on seuralle otteluissa iso voimavara, sanoo toiminnanjohtaja Mika Rinne.
Samaan aikaan moni joukkue laahasi vielä reilusti koronaa edeltäviä lukuja perässä. Eniten yleisöä ovat menettäneet Kouvot (-45 %), Tampereen Pyrintö (-32 %) ja Salon Vilpas (-24 %).
– Ainahan joillakin joukkueilla yleisömäärät nousevat ja joillakin laskevat. Tämä kuuluu urheilussa muuttuviin tekijöihin. Näiden paikkakuntien kohdalla ei ole vain yhtä syytä laskuun, pohtii Korisliigan kilpailujohtaja Tom Westerholm.
Koko sarjan yleisökeskiarvo voi laskea myös, jos sarjasta lähtee paljon katsojia vetänyt joukkue, ja tilalle tullut ei onnistu houkuttelemaan yleisöä samalla lailla.
Miesten Korisliigassa näin voi käydä ensi kaudella, kun 900 katsojaa peleihinsä houkutelleen Hongan tilalle nousi Bisons. Loimaalla tuohon keskiarvoon ei päästä, sanoo Westerholm.
Salibandy menetti katsojia
Salibandyn F-liigassa mitattiin viime kaudella vielä reilusti pienempiä katsojalukuja kuin ennen koronaa. Joka neljäs katsoja ei palannut katsomoon, ja runkosarjan yleisökeskiarvo putosi 475:een.
Eniten väkeä katsomoihin keräsi Seinäjoen Peliveljet. Sen otteluissa kävi hieman vajaat 800 katsojaa.
F-liigan toimitusjohtaja Kimmo Nurmisen mukaan salibandy-yleisö lähtee perinteisesti liikkeelle silloin, kun pelataan tärkeitä otteluita. Viime kaudella runkosarjassa siirryttiin kolminkertaiseen runkosarjaan ja pelit lisääntyivät. Se voi osaltaan selittää alle 500:n jäänyttä keskiarvoa.
– En olisi kuitenkaan huolissani, koska trendi kauden edetessä oli suotuisa. Varsinkin pudotuspeleissä yleisö löysi ilahduttavasti lehtereille. Miesten F-liigan ratkaisevassa finaalissa oli Hakametsän jäähallissa Tampereella yli 5 000 katsojaa.
Nurminen on luottavainen, että F-liigassa palataan alkavalla kaudella vähintään koronaa edeltäneisiin katsojalukuihin eli reiluun 600 katsojaan per peli.
Lentopallo uuteen kauteen takamatkalta
Salibandyn tavoin lentopallon Mestaruusliigassa viime kausi jäi yleisömäärien osalta pakkaselle. Kauteen 2018–19 verrattuna ainoastaan Akaa-Volleyn ja Vantaa Ducksin keskiarvo nousi.
Suurimpia menettäjiä olivat Perungan Pojat (-34 %), Savo Volley (-33 %) ja Kokkolan Tiikerit (-31 %).
Syitä yleisökatoon on useita, arvioi Tiikereiden puheenjohtaja Sami Hänninen.
– Ihmiset miettivät tarkemmin, mihin rahaa laittoivat. Kuluttajien käyttäytyminenkin on saattanut muuttua, kun koronan aikana pelattiin tyhjille katsomoille ja totuttiin katsomaan pelejä kotoa suoratoistopalvelun kautta.
Myös ottelutapahtuma vaikuttaa varsinkin nuorempien katsojien ja lapsiperheiden kiinnostukseen.
– Seurana meidän pitää pystyä tarjoamaan sellaista palvelua, johon halutaan tulla. Ihmisillä on vähän vapaa-aikaa, ja kilpailu siitä on toimijoiden välillä kovaa. Tähän haasteeseen pitää pystyä vastaamaan, sanoo Hänninen.
Kokkolassa olosuhteiden kehittäminen on niin kauan tyhjäkäynnillä, kunnes 75 miljoonan euron urheilupuistohanke toteutuu. Uuden hybridiareenan rakentaminen on tarkoitus aloittaa syksyllä.
Siihen saakka Tiikerit pelaa Hollihaan koulun liikuntasalissa.
– Ottelutapahtuman puitteet on viritetty niin huippuunsa kuin ne näissä olosuhteissa pystyy virittämään, sanoo Sami Hänninen.