Suomen pitäisi kouluttaa merkittävä määrä lääkäreitä ulkomailla ja tukea ulkomailla lääkäriksi opiskelevia korotetulla opintotuella.
Näin ehdottaa Turun yliopiston terveydenhuollon etiikan dosentti ja terveyspoliittinen vaikuttaja Samuli Saarni.
Saarni on urallaan toiminut muun muassa Lääkäriliiton hallituksen puheenjohtajana sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkärinä. Nyt hän työskentelee mielenterveyspalveluiden saatavuutta parantavan hankkeen johtajana.
Saarnin mukaan Suomessa ei kyetä avoimesti myöntämään, että maassa on huomattavasti vähemmän lääkäreitä kuin pitäisi olla. Suomi on toiminnallaan päätymässä terveydenhuollon B-sarjaan, hän sanoo.
– Kaikki avaukset ja aloitteet pyritään aktiivisesti vaikenemaan kuoliaaksi, jotta mitään ei tarvitsisi tehdä.
Lisäratkaisuna tilanteeseen Saarni ehdottaa, että Suomessa pitäisi lisätä lääkärikoulutuksen määrää useilla sadoilla opiskelupaikoilla vuosittain.
– Silloin puhutaan uuden [kuudennen] lääketieteellisen tiedekunnan perustamisesta eli kymmenen vuoden projektista. Myös sellainen meidän pitäisi käynnistää.
Suomessa lääkäritarvetta arvioi sosiaali- ja terveysministeriö (STM). Lääketieteellisen koulutuksen aloituspaikoista puolestaan päättää opetus- ja kulttuuriministeriö yhdessä yliopistojen kanssa.
Suomessa on vähemmän lääkäreitä kuin EU:ssa keskimäärin
Samuli Saarnin mukaan Suomessa on jo vuosikymmenten ajan ennustettu lääkärimäärän kasvu alakanttiin.
– On oletettu, että lääkäritarve kasvaa puoli prosenttia tai prosentin vuodessa, vaikka se valitettavasti kasvaa noin kahden prosentin vuosivauhtia.
Lääkärit ovat siirtyneet yksityissektorille, tekevät vähemmän työtunteja ja erilaista työtä kuin aikaisemmin. Ne, jotka joutuvat käyttämään julkista sektoria, eivät saa palveluita, Saarni summaa.
OECD:n raportti vuodelta 2021 vahvistaa, että Suomessa on vähemmän lääkäreitä kuin EU:ssa keskimäärin. Suomessa on 3,2 lääkäriä tuhatta asukasta kohti, kun EU:n keskiarvo on 3,8.
Raportin pohjatiedot ovat vuodelta 2014, mutta tuoreimmat koulutustiedot kertovat, että lääkärintutkinnon suorittaneiden määrä on pysynyt ennallaan 2010-luvulla.
Erityisen huolestuttava tilanne on yleislääketieteessä ja psykiatriassa.
Myös Lääkäriliiton arvion mukaan tarve on kasvanut lääkärimäärän lisääntymistä nopeammin. Liitto arvioi, että terveyskeskuksiin tarvittaisiin noin 1 000 lisävakanssia.
Lääketieteen opiskelijat lähtevät ulkomaille – Norja häpeää toimintaa
Tänä keväänä esimerkiksi Helsingin yliopiston lääketieteelliseen haki 3 363 hakijaa, aloituspaikkoja oli 108. Sisäänpääsyprosentti oli 3,2.
Myös muissa lääketieteellisissä tiedekunnissa sisäänpääsyprosentti jäi alle neljään.
Moni hakija ei jää uusimaan hakukoetta vuosiksi eteenpäin vaan suuntaa ulkomaille opiskelemaan lääkäriksi.
Lääkäriliiton tutkimuksen mukaan syy ulkomaille lähtemiseen on nimenomaan mahdollisuus päästä nopeammin opiskelupaikkaan kiinni kuin Suomessa.
Lähes 1 200 suomalaista opiskelee lääketiedettä ulkomailla, kuten Virossa, Latviassa, Romaniassa, Bulgariassa ja Ruotsissa.
Terveydenhuollon etiikan dosentti Samuli Saarni on puhunut suomalaisten lääkäriopinnoista ulkomailla niin sanottuna Norjan mallina. Hän ehdottaa sitä viralliseksi väyläksi, ainakin väliaikaisena ratkaisuna, Suomen lääkäripulaan.
Lähes puolet Norjassa työskentelevistä lääkäreistä on hankkinut lääketieteellisen koulutuksensa ulkomailla.
Norjassa sitä hävetään.
Norjan lääkäriliiton julkaisussa päätoimittaja, neurologi Are Brean kirjoittaa, kuinka jo vuonna 2007 maan terveysviranomaiset suosittelivat, että maa kouluttaisi itse 80–90 prosenttia lääkäreistään. Suunnitelmien puuttuessa, ulkomailla lääketiedettä opiskelevien norjalaisten määrä on kuitenkin ollut jatkuvassa kasvussa.
Vuosina 2008–2017 ulkomailla opiskelevien määrä kasvoi 33 prosenttia, kun Norjassa opiskelevien määrä kasvoi vain yhdellä prosentilla.
Vaikka lääketieteitä opiskelevien aloituspaikkoja on sittemmin lisätty kahdesti, nykyinen kapasiteetti riittää kouluttamaan vain hieman yli puolet Norjan lääkäritarpeesta.
– Se, että OECD-maiden rikkaimpiin kuuluva Norja kykenee kouluttamaan hieman yli puolet lääkäreistään, on globaalista näkökulmasta häpeällistä, lehden päätoimittaja kirjoittaa.
STM ei lämpene väliaikaisratkaisuille, suurempi huoli hoitajista
Kotimaan lääkäripulaan ei ole odotettavissa nopeaa ratkaisua.
Sosiaali- ja terveysministeriö selvitti vuoden alussa valmistuneessa raportissaan keinoja sote-henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi. Raportin mukaan lääkärikoulutukseen tarvitaan todennäköisesti pysyviä koulutuslisäyksiä.
Määristä on kuitenkin vasta karkeita arvioita, sanoo työryhmän pääsihteerinä toiminut lääkintöneuvos Taina Mäntyranta sosiaali- ja terveysministeriöstä.
– Kun viime vuonna lääkärikoulutuksessa paikan otti vastaan 780 opiskelijaa, niin vuonna 2024 aloituspaikkoja olisi hyvä olla noin 800.
Ministeriöt ovat nyt aloittaneet uuden yhteishankkeen, jossa ennakointia pyritään parantamaan. Työ valmistuu keväällä 2024.
Mäntyranta harmittelee, että huomio kiinnittyy korostetusti lääkärimääriin tilanteessa, jossa koko sotekenttä on muuttunut.
– Sairaanhoitajien koulutus on hyvä ja he tekevät asioita, joita joissain muissa maissa tekevät kaikkien kallispalkkaisimmat eli lääkärit.
Pitää arvioida kokonaisuutta. Tavoitteena ei voi olla lisätä lääkäreiden määrää samalle tasolle kuin muualla, Mäntyranta sanoo.
Hän muistuttaa, että Suomessa on tällä hetkellä yli 5 000 sairaanhoitajan vaje, kun lääkärivajeeksi STM arvioi noin 850 lääkäriä. Vajeesta huolimatta Suomessa sairaanhoitajia on kuitenkin suhteessa väestömäärään enemmän kuin monessa muussa verrokkimaassa.
Kuudenteen lääketieteelliseen tiedekuntaan Mäntyranta suhtautuu varoen. Sen perustaminen edellyttäisi monipuolisia selvityksiä.
– Meillä on viimeksi perustettu uusia tiedekuntia 70-luvulla. Kukaan ei edes muista, millaista se on ollut.
Mäntyranta pohtii, kuinka pian uusi tiedekunta pystyisi tarjoamaan riittävän korkeatasoista opetusta tilanteessa, jossa myös kouluttajista olisi pulaa.
– Jos tarve tälle koulutuksen lisäämiselle olisi vain 5–10 vuotta, niin silloin uuden tiedekunnan perustaminen ei ehkä olisi viisasta. Jos tarve olisi jatkuva, niin sitten se on eri tilanne.
Ulkomailla lääkäriksi opiskeleville suomalaisille ehdotettua korotettua opintotukea Mäntyranta pitää eriarvoistavana. Ylipäätään suomalaislääkäreiden kouluttaminen ulkomailla on myös eettinen kysymys.
– Onko oikein, että suomalaiset opiskelijat vievät ehkä koulutuspaikkoja muilta, Mäntyranta pohtii.
Se pitäisikö Suomen itse pystyä huolehtimaan lääkärikoulutuksestaan on kysymys, jonka pohdinnan olisi voinut aloittaa paljon, paljon aikaisemminkin, hän sanoo.
– Nyt täytyy välttää paniikkiratkaisuja ja miettiä pitkälle eteenpäin, mikä on meidän maallemme viisasta.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 5. elokuuta kello 23:een saakka.
4.8.2023 klo 6.59 Lisätty puuttuva sana ”tuhatta”: Suomessa on 3,2 lääkäriä tuhatta asukasta kohti, kun EU:n keskiarvo on 3,8.
4.8.2023 klo 14.17 Täsmennetty lääketieteellisen tiedekunnan sisäänpääsyprosentti.