Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Lahdessa esiintyy viikonloppuna maailman kovakuntoisin mies – ”1 300 tuntia vuodessa”

Lahdessa MM-kullasta kilpaileva Kristian Blummenfelt harjoittelee 1 300 tuntia vuodessa. Ensi vuodeksi triathlonin norjalainen supertähti on asettanut tajunnan räjäyttävän tavoitteen.

Kristian Blummenfelt ylittää maaliviivan Tokiossa ja juhlii olympiavoittoa.
Kristian Blummenfelt on triathlonin hallitseva olympiavoittaja Tokiosta 2021. Hän on absoluuttisesti kovimpia Suomessa vierailevia urheilijoita tämän vuoden aikana. Kuva: EPA-EFE

Triathlonin norjalainen supertähti Kristian Blummenfelt, 29, haluaa tietää etukäteen minuutintarkasti, milloin tehdään Yle Urheilun kanssa videohaastattelu ja kauanko se kestää.

Se ei ole ihme, kun Lahdessa 27. elokuuta puolimatkojen eli 70.3-kilpailuluokan maailmanmestaruutta tavoitteleva bergeniläinen avaa karua arkeaan vuoristoleiriltään Ranskan Font Romeusta. Luppoaikaa ei jää liiaksi.

Suomessa triathlon on suhteellisen suosittua harrasteurheilua, mutta valtamedian kartalla lajilla ei ole enää ollut samanlaista sijaa kuin esimerkiksi maailman eliittiin kuuluneen Pauli Kiurun kulta-aikoina 30 vuotta sitten.

Siksi on paikallaan hieman avata, millaisen tapahtuman kunniavieraaksi Blummenfelt Suomeen matkustaa kilpailtuaan ensin USA:ssa ja Singaporessa.

6 000 kilpailijaa

Amerikkalaisomisteisen Ironman-sarjan yli sadasta osakilpailusta Lahden MM-tapahtumaan on karsittu 6 000 eri-ikäistä massaurheilijaa ja -kuntoilijaa huippuammattilaisten seuraksi.

Koko Lahden ja sen lähialueen majoituskapasiteetti on ollut kauan loppuunmyyty, ja tapahtuma jättää alueelle vähintään miljoonia euroja. Suuri joukko alueen ihmisiä väistää kilpailijoita kodeistaan toiseen majoitukseen tapahtuman ajaksi ja kuittaa parhaimmillaan tuhansien eurojen vuokratulot.

Triathlonisti Pauli Kiuru vuonna 1988 kuvattuna.
Nykyään kansanedustajana toimiva Pauli Kiuru (kok) on Suomen suurin triathlonlegenda. Hän oli 1990-luvun alussa useasti palkintopallilla Havaijin Ironman-klassikkokilpailussa. Kuva: Yle/Pentti Pekkala

Järjestelyoikeudesta sarjan omistaja World Triathlon Corporation laskuttaa 700 000 euroa, joka on sama summa kuin Lahden kaupungin myöntämä järjestelytuki. Ironman-sarjan osakilpailuja on Lahdessa järjestetty jo puoli vuosikymmentä, mutta MM-tasolla debytoidaan nyt.

– En ole koskaan käynyt Suomessa. Reitistä tiedän pintapuolisesti jotakin, puolikasmatkan (1 930 m uinti, 90 km pyöräily, 21,1 km juoksu) nopeimmillaan ajassa 3.29.04 uurastanut Blummenfelt kertoo.

Täysmatkalta hänellä on Ironman-sarjan ME-tulos 7.21.12 Meksikon Cozumelista toissa vuodelta. Blummenfelt myöntää, että häntä hieman harmittaa huippuajan laittaminen vain myötävirtaisen uintiosuuden piikkiin.

– On totta, että myötävirta auttoi uinnissa noin seitsemän minuuttia, mutta sen sijaan kaikki näyttävät unohtaneen, että pyöräilyreitti oli kaksi kilometriä ilmoitettua pidempi eli nettohyöty oli vain 3–4 minuuttia, hyväntuulinen atleetti naureskelee.

Kaksi olympiavoittajaa

Lahdessa reitille säntää 27. elokuuta ainakin kaksi olympiavoittajaa eli yhdistetyn hiihdon suomalaislegenda Hannu Manninen sekä Tokiossa 2021 voittanut Blummenfelt.

Muutama kuukausi olympiakisojen jälkeen Blummenfelt voitti Havaijin täysmatkaklassikon eli Konan. 70.3-sarjassa hän on hallitseva maailmanmestari.

Tämä seikka hämmentää norjalaisessa, sillä triathlonissa olympiakategorian neljännes- ja vastaavasti täysmatkat vaativat urheilijalta hyvin erilaisia ominaisuuksia ja hyvin erilaista harjoittelua.

Kristian Blummenfelt ajaa pyörällä.
Norjan maajoukkueen ulkopuolella sponsoriensa tuella operoivan Blummenfeltin harjoittelusta on ajallisesti pyöräilyä lähes puolet. Kuva: EPA-EFE

Myös kisaviimeistelyt poikkeavat toisistaan radikaalisti; Konalla käy kehnosti, jos elimistö on viritetty yhtä suorituskykyiseksi kuin olympiamittelön alla – ja päinvastoin. Siksi Blummenfelt esimerkiksi Havaijilla pitää harjoitusmäärät ja jopa -tehot kovina aivan tapahtuman kynnykselle saakka.

– Tällainen monipuolisuus voi onnistua, jos aloittaa lyhyiltä matkoilta ja alkaa niiden rinnalla kilpailla pidemmillä. Toisinpäin se ei onnistu, sillä olympiamatka vaatii täysin erilaista irtiottokykyä ja räjähtävyyttä kuin täysmatka, kilpaurheilun aikanaan uinnin ja juoksun parissa aloittanut Blummenfelt sanoo.

– En ollut kummassakaan erityisen lahjakas, joten minulle suositeltiin triathlonia, bergeniläisen monilajiseuran Fana IL:n kasvatti kertoo.

Ensi vuodeksi Blummenfelt on naulannut tylyn tavoitteen:

– Olympiakulta, 70.3-sarjan MM-kulta ja täysmatkan (Havaijin Kona) MM-kulta. Siihen ei ole kukaan muu pystynyt.

Tällaisen urheilijan harjoitusmäärät luonnollisesti kiinnostavat.

– 1 300 tuntia vuodessa (kilpailut mukaan laskettuina). Siitä noin 45 prosenttia ajallisesti on pyöräilyä, loput uintia ja juoksua. Punttisalilla en treenaa, enkä juuri käytä hierontaa. Ruuan määrään ja laatuun kiinnitän erittäin paljon huomiota. Lihaskuntoni on aina ollut erittäin hyvä rautoihin koskemattakin, sanoo tämän tason kestävyysurheilijaksi roteva norjalainen.

Ei lepojaksoja

Tällainen huima treenimäärä vastaa ympäri vuoden laskettuna noin 26:ta tuntia viikossa, ja ympäri vuoden Blummenfelt aktiivinen onkin. Huipputriathlonissa esimerkiksi hiihdosta tai juoksusta tutut ylimeno- eli lepokaudet ovat koko lailla jääneet huippujen kalentereista pois, ja eliitti on kisakunnossa lähes ympäri vuoden. Osakilpailuja on valtavasti, joka mantereella ja koko ajan.

– Kevennän harjoittelua selvästi vain pariksi viikoksi, joiden aikana hoidan esimerkiksi sponsorivelvoitteitani.

Pelkkä harjoitustuntien kerääminen olisi helppoa, mutta Blummenfeltilla on toinen linja.

– Teen joka viikko kuusi (kolme pyörällä, kaksi juosten, yksi uiden) vauhtikestävyysalueen kovaa tai melko kovaa harjoitusta. Loppu on palauttavaa eli matalatehoista harjoittelua. Joskus saatan vaihtaa juoksulenkin pyörälenkiksi, jos tunnen olevani liian kuormittunut.

Kilpailukapasiteettinsa kehittämisessä Blummenfelt luottaa ennen kaikkea niin kutsuttuun kynnysharjoitteluun. Siinä sykealue pidetään sellaisena, että elimistö vielä pystyy poistamaan laktaattia yhtä paljon kuin tuottaa sitä. Vuosikausien onnistuneen kynnysharjoittelun jälkeen triathlonisti pystyy nostamaan selvästikin kisavauhtejaan ilman lihasten jäykistymistä ja väsymistä.

Huima hapenottokyky

Maailman parasta triathlonistia on tavattu kutsua myös maailman kovakuntoisimmaksi mieheksi, vaikka käsite on toki kovin moniulotteinen.

– Hyvältähän se kuulostaa, mutta se on määritelmäkysymys. Pitkäkestoisessa suorituksessa olen varmasti maailman kovakuntoisimpia ihmisiä, mutta jalkapallokentällä väsyisin nopeasti.

Testimatolla Blummenfeltin maksimaalisen hapenoton VO2max-arvoksi on mitattu peräti 92, joka olisi kaikissa kestävyysurheilulajeissa aivan absoluuttista huipputasoa.

Vaikka Norjan olympiavalmennuskeskus Olympiatoppen on kovatasoinen tukipalveluiden tuottaja maan huippu-urheilijoille, Blummenfeltilla ei sinne ole asiaa. Hän on vetäytynyt kokonaan maajoukkuetoiminnan ulkopuolelle.

Näillä treenimäärillä oma elimistö on tietysti jo kovin tuttu, mutta sponsoriperheeseen kuuluu paljon erilaista urheiludataa tuottavien työkalujen valmistajia.

– Seuraan tyypillisiä arvoja, kuten sykkeet, laktaattipitoisuudet, pyöräilyn tehot ja kadenssit (watit ja poljinkierrosluku minuutissa). Yleisesti ottaen olen hyvin kiinnostunut datasta ja hyödynnän sitä paljon valmennuksessa.

Tällaisella harjoitustaakalla kokonaiskuormituksen ja tehojen kontrolli on tarkkaa puuhaa, sillä alipalautuminen väijyy jatkuvasti parin vikaliikkeen takana.

Olympiatoppenin tukitoimia Blummenfeltilla ei ole ikävä; hänellä on suora pääsy modernien innovaatioiden pariin ilmankin.

– Sanotaan näin, että mieluummin kuuntelen tieteellisiä artikkeleita kirjoittavia ihmisiä kuin niitä lukevia ihmisiä.

Jakob Ingebrigtsen tuuletti voittoaan.
Muista norjalaistähdistä Kristian Blummenfeltin suosikkeja ovat juoksija Jakob Ingebrigtsen (kuvassa), aitajuoksija Karsten Warholm sekä jalkapalloilija Erling Braut Haaland. Kuva: Getty Images for World Athletics

Suomessa Blummenfelt olisi viikoittain otsikkotason iso nimi, mutta urheilutähtien runsaudenpulaa potevassa Norjassa vain yksi kova nimi muiden seassa.

– Kollegoista ihailen eniten Erling Braut Haalandia, Jakob Ingebrigtseniä ja Karsten Warholmia.

Järisyttävä epokäry

Antidopingrintamalla pääasiassa haarniska puhtaana taistellutta triathlonsirkusta järisytti tämän vuoden keväällä amerikkalaistähti Collin Chartierin dopingkäry. Sen toi punasolutuotantoa kiihdyttävän epohormonin käyttö. Tuttu, mutta kielletty buusteri useiden kestävyyslajien parista.

Chartieria valmensi Blummenfeltin norjalaisen treenikaverin, toisen lajin huippuvalion Gustav Idenin veli Mikal Iden.

– Testejä minulle tekevät sekä Ironman-sarja että muut alan toimijat. Olen myös mukana Adams-järjestelmässä.

Se tarkoittaa, että Blummenfeltin on tietyn ajanjakson jokaiselle vuorokaudelle ilmoitettava applikaatiolla yksi tunti ja paikka, jossa hän varmasti on testattavissa.

– Collinin käry oli suuri yllätys ja pisti miettimään, miten tavallista se (kiellettyjen aineiden käyttö) on.

Triathlonin pääkiertueen kehittämiseksi urallaan jo mukavasti vaurastunut norjalainen on pitänyt mietintämyssyä päässään.

– Pitäisi olla rohkeutta rikkoa totuttuja malleja. Voitaisiin kilpailla erimittaisillakin matkoilla kuin nykyään ja ennen kaikkea varmistaa, että parhaista parhaat saataisiin nykyistä useammin samaan aikaan samaan paikkaan.