Omakotitalon ovikello soi hieman ennen kello kymmentä aamupäivällä Liperin Ylämyllyllä. Aleksi Pyykkö, 8, säntää avaamaan ovea. Eteiseen astelee sisään Elmo Sorsa, 7, ja pian hänen perässään Hilda Rento, 14.
Kolmikko istahtaa sohvalle ja alkaa perinteinen pohdinta: mitäs me tänään tehtäisiin? Tällä kertaa he suuntaavat ensimmäiseksi pelaamaan alakertaan shakkia, mutta myöhemmin luvassa on kalojen narraamista takapihan laiturilla.
Kolme lapsiperhettä Liperin Ylämyllyllä keksi ratkaisun pienten koululaisten lomahoitoon. Perheet palkkasivat yhdessä kaksi nuorta lastenhoitajiksi kesän ajaksi. Järjestely mahdollisti sen, että vanhemmat saattoivat pitää lomia yhtä aikaa ja viettää aikaa koko perheen kesken.
Aleksin äiti Laura Hyvärinen kertoo, että ajatus nuoren palkkaamisesta syntyi keväällä, kun heillä ja ystäväperheellä oli ensimmäistä kertaa koululaisen pitkä kesäloma tulossa.
– Vanhempainyhdistyksen kautta mukaan löytyi kolmas perhe ja vinkkejä siitä, mitä vaatimuksia perheille on kesätyöntekijän palkkaamisessa, Hyvärinen sanoo.
Kun kolmas perhe saatiin hoitorinkiin mukaan, he pystyivät palkkaamaan kaksi nuorta. Hilda Rento on hoitanut lapsia heinä–elokuussa, ja toinen nuorista oli töissä kesäkuussa.
Yllättävän vähän paperisotaa
Nuorten palkkaamiseen liittyi Laura Hyvärisen mielestä yllättävän vähän paperisotaa. Perheet ovat velvoitettuja maksamaan tietysti palkan ja kesälomarahat kesätyöntekijälle sekä laatimaan työsopimuksen. Eläkevakuutusmaksusta tai muiden vakuutusten ottamisesta ei tarvinnut huolehtia, koska palkka oli sen verran pieni ja palkansaaja yläkouluikäinen nuori.
Liperin kunnan tarjoama kesätyöseteli on 150 euron arvoinen. Kunta jakoi seteleitä tänä vuonna noin 330 kappaletta vuosina 2006–2008 syntyneille nuorille.
Hyvärinen kertoo, että setelien jälkeen kulut nuorten palkkaamisesta olivat 200–300 euroa perhettä kohden. Nuorten tuntipalkka oli 7 euroa.
Kolmen perheen tarpeiden sovittaminen oli vaikein osuus, mutta sekin järjestyi sattumalta suuremmitta ongelmitta. Aikataulujen suunnittelussa he ottivat huomioon myös lastenhoitajien omat menot, kuten rippileirin.
– Meillä kaikilla kolmella perheellä oli vähän eri aikoihin kesälomat, ja osa lapsista oli kesällä myös leireillä, joten kaikilla ei ollut samaan aikaan hoitotarvetta, Hyvärinen kertoo.
Lapsia perheillä on yhteensä viisi, joista kolme on nyt kakkosluokan aloittavia koululaisia. Nuori on vahtinut heistä kerrallaan enintään kahta. Työpäivät ovat alkaneet yleensä kello 10 ja olleet keskimäärin neljän tunnin mittaisia. Päivät on vietetty vuoronperään jonkun perheen kotona.
– Kaksi tai kolme lasta on jo aikuisellekin paljon, saatikka sitten nuorelle, joten halusimme pitää määrän kohtuullisena. Lapset ovat olleet hoidossa joko sisaruksen tai samanikäisen lapsen kanssa, jotta leikit menisivät mahdollisimman hyvin yhteen, Hyvärinen avaa heidän järjestelyjään.
Lapsille mielekästä tekemistä
Perheet ovat olleet erittäin tyytyväisiä lastenhoitajiin, ja Laura Hyvärisen odotukset ovat oikeastaan ylittyneet. Sen lisäksi, että he ovat pystyneet lomailemaan puolison kanssa yhtä aikaa, he ovat päässeet lomallakin esimerkiksi maastopyöräilemään kahdestaan, kun nuori on katsonut lasten perään.
– Tärkeintä on, että lapset ovat saaneet mielekästä ja monipuolista tekemistä enemmän kuin olisin itse pystynyt etätöiden ohessa ohjeistamaan. Lapsille on ollut myös merkityksellistä, kun on voinut olla niin paljon kaverin kanssa, Hyvärinen toteaa.
Kesän aikana nuoret ovatkin keksineet kaikenlaista puuhaa lasten kanssa. Pelailun ja leikkimisen he ovat pyöräilleet, kalastaneet ja leiponeet. Aleksi Pyykkö ja Elmo Sorsa mainitsevat lempparipuuhakseen kalastuksen ja jalkapallon.
– On ollut kyllä aika kiva kesä. Ollaan touhuttu kaikenlaista ja on saanut itsekin toivoa, mitä tehdään, Aleksi sanoo.
Hilda Rennolle kesätyö lastenhoitajana on hänen toinen työpaikkansa ikinä. Rennon äiti huomasi ilmoituksen paikallisesta Facebook-ryhmästä. Hakemuksen lähettämiseen hän sai apua vanhemmiltaan, koska koulu ei ohjaa vielä kahdeksasluokkalaisia työnhaussa.
Rennolla on pikkusisko ja hän on ennestään tottunut hoitamaan häntä, jos vanhemmat ovat lähteneet käymään jossain. Muiden lasten vahtiminen on tuntunut mukavalta eikä yhtään pakotetulta. Työstä saatu palkka on hänelle kiva lisä.
– Onhan tämä sinänsä semihelppoa, mutta samaan aikaan pitää olla myös tarkka. Esimerkiksi, kun mennään kalastamaan tai rannoille, niin pitää vahtia tosi tarkasti, ettei käy mitään ikävää siellä vedessä, Rento sanoo.
Kesätyöseteli tukee nuorten työllistymistä
Kesätöistä saatava työkokemus on Hilda Rennon mielestä arvokasta, ja hän olisi hakenut kesätöitä, vaikka Liperin kunta ei tarjoaisi jo kahdeksasluokkalaisille kesätyöseteliä. Seteli on hänen mielestään kuitenkin hyvä apu työn löytämiseen.
Liperissä kesätyöseteli jaetaan kaikille tietyn ikäluokan nuorille, mutta käytäntö vaihtelee eri kunnissa. Liperin kunta ei myöskään edellytä, että työnantajalla on y-tunnus, mutta joissain kunnissa se voi olla yksi ehdoista. Työnantaja hakee työsuhteen päättymisen jälkeen kesätyösetelituen Liperin kunnalta.
Liperissä kesätyösetelit jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2017. Viime vuonna kesätyöseteleitä jaettiin vajaat 360 kappaletta ja niistä maksuun tuli noin 80.
Kesätyösetelin tarkoitus on edistää nuorten työllistymistä ensimmäisiin työpaikkoihin. Valtaosassa Suomen kunnista on jokin nuorten työllistymistä edistävä keino käytössä, kertoo kuntatyönantajien työmarkkinatutkija Riikka Krause. Lisäksi monet kunnat tarjoavat myös itse töitä nuorille.
Laura Hyvärinen ja muut perheet ovat olleet niin tyytyväisiä, että alustavia keskusteluja vastaavanlaisesta järjestelystä ensi kesälle on jo käyty. He ovat kertoneet järjestelystä lähipiirissä myös muille perheille.
– Moni on ollut tosi kiinnostunut. Voi olla, että meidän rinki kasvaa, ja voisimme palkata ensi kesänä vielä useamman nuoren, Hyvärinen pohtii.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 9. elokuuta kello 23:een saakka.