601 000 euroa.
Sen verran asuntolainaa on länsiuusmaalaisessa pikkukaupungissa asuvalla lapsiperheellä edellisestä ja nykyisestä kodistaan.
Nykyisestä kodista, isosta omakotitalosta, velkaa on 499 000 euroa. Sitä perhe lyhentää kuukaudessa 2 410 euroa, josta korkoa on peräti 2 302 euroa, lyhennystä vain 84 euroa ja loppuosa vakuutusmaksua sekä pankin kuluja.
Vielä vuoden 2022 toukokuussa 1 435 euron kuukausierästä koron osuus oli 404 euroa ja lyhennyksen 1 006 euroa.
Lisäksi perheellä on velkaa edellisestä kodista, joka on nyt vuokralla. Tuloiksi perhe laskee myös lapsilisät.
– Mitään ei jää käteen, mutta selviämme, perheen 35-vuotias äiti toteaa.
Perheellä ei ole varasuunnitelmaa.
– Ei tätä taloa voi myydäkään, koska tämä ei ole valmis. Ja missään emme asuisi tällä porukalla vuokralla 2 410 eurolla. Eli todellisuus on vielä kauheampi, monilapsisen perheen äiti sanoo.
Yle kysyi aiemmin lukijoilta, viekö asuntolainan lyhennys jo leijonanosan tuloista. Länsiuusmaalaisen perheen äiti sekä muut tässä jutussa esiintyvät henkilöt vastasivat kyselyyn. He kertovat henkilökohtaisesta taloudestaan poikkeuksellisesti nimettöminä. Yle on haastatellut kaikki ja nähnyt asiakirjoja heidän tilanteestaan.
Länsiuusmaalaiselle perheelle tehtiin pankissa niin sanottu stressitesti kuuden prosentin korolla. Silti perheen äiti ei uskonut, että korot voisivat nousta näin korkealle.
– En tietenkään uskonut, koska olen elänyt koko aikuisuuteni käytännössä nollakorkojen aikaan. Ostin ensiasunnon vuonna 2009, eli olen melkein 14 vuotta maksanut nollakorkoa. Silleen ei ihan hirveästi kiukuta, vaikka kiukuttaakin.
Perhe tinkii nyt esimerkiksi ravintolakäynneistä eikä äiti käy enää kampaajalla.
Lapsilleen hän yrittää kertoa, mistä raha tulee ja miten sitä pitäisi käyttää.
– 1990-luvun lamassa lapsille toistettiin vain, ettei ole rahaa eikä voi ostaa sitä tai tätä. Me puhuimme viimeksi siitä, että jos tietokone maksaa yli tonnin, se on jonkun koko kuukauden palkka, äiti kuvailee.
On hankittava sivutyö
Porvoolainen 40-vuotias perheenisä aikoo hankkia kakkostyön kohonneiden lainakulujen takia.
– Sen verran kirpaisee, että jotain pitää keksiä. Olen taloushallinnon ammattilainen, mutta voisin toimia myös järjestyksenvalvojana tai valokuvaajana.
Perheellä on asuntolainaa lähes 190 000 euroa. Sen korko marginaaleineen nousi kesäkuun lopussa jo 4,99 prosenttiin.
– Helpot säästökohteet on jo käyty läpi. Sähkösopimus on pörssisähkössä, ja teemme kaiken ruoan itse.
Miehen mukaan valmisruokiin ja puolivalmisteisiin uppoaisi liikaa rahaa. Myös muut Ylelle tilanteestaan kertoneet miettivät ruokaostoksiaan tarkasti.
– Lisäksi annoskoot ja pakkausrasiat ovat monessa tuotteessa pienentyneet. Esimerkiksi 600 gramman margariinirasia on nyt 500 grammaa, mutta hinta on sama, mies kertoo.
Hän on monen muun vastaajan tavoin huolissaan koko Suomesta.
– Kun kuluttajien ostovoima on vedetty nolliin, yrityksilläkin on vaikeaa. Olen huolissani myös yritysten lainakorkojen noususta.
Bensasyöppö auto kesäksi pois käytöstä
Hämeenlinnalainen 39-vuotias nainen otti perheen ison, paljon bensaa kuluttavan farmarin kesäksi pois liikennekäytöstä. Työ- ja kauppamatkoille hän lainaa nyt vähän bensaa kuluttavaa ”kirppua”.
– Maalla autolta vaaditaan talvella maavaraa, jotta pääsee liikkeelle, vaikkei tietä olisi aurattu. Mutta kun auton laittaa kesäksi seisontaan, ei tarvitse maksaa ajoneuvoveroa eikä liikennevakuutuksia.
Tällä keinolla myös polttoainelasku saatiin puolitettua.
Hämeenlinnalaisnainen ja hänen työkyvyttömyyseläkkeellä oleva puolisonsa maksavat vanhan talon ostamiseen ja remontointiin otetuista lainoista nyt yhteensä 755 euroa kuussa. Vielä vuosi sitten kuukausierä oli 640 euroa.
Osassa lainaa on ensi kesään saakka 2 prosentin korkokatto. Se auttaa vähän, kun kaikki kulut ovat nousseet.
– Kun meidän lompakolla käyvät nyt kaikki muutkin, sieltä on kadonnut 300–400 euroa! Pystyin maksamaan talven sähkölaskusta viimeisen osan vasta kesäkuussa.
Ensi talvena pariskunta aikoo käyttää sähkölämmitystä vain kylpyhuoneessa, muuten taloa lämmitetään puulla.
– Nyt on pihassa puuta monta mottia, viime talvenahan sitä ei enää saanut mistään.
Hän toivoo monen muun Ylen kyselyyn vastanneen velallisen tavoin lauhaa talvea. Suurten sähkölaskujen vuoksi pari pyysi pankilta lainan lyhennysvapaata viime talvesta aina kesään asti.
– Onneksi olen alalla, jossa on töitä. Ylitöillä ostamme taas vähän lisäaikaa laskujen ja lainojen maksamiseen, nainen summaa tilanteensa.
Kalliiden kodinkoneiden hajoaminen pelottaa
Kangasalla asuva 36-vuotias mies pelkää, että 20 vuotta vanhan talon lämmitysjärjestelmä tai jokin kodinkoneista hajoaa. Uuden ostamiseen ei ole varaa.
– Jos esimerkiksi pesukone sanoo sopimuksensa irti, ei ole puskuria uuden ostamiseen ja sitten joudutaan osamaksukurimukseen, mies kuvailee.
Moni muukin Ylelle vastannut asuntovelallinen pelkäsi juuri kalliiden kodinkoneiden hajoamista.
Miehen perheen asuntolainan kuukausittainen lyhennys- ja korkoerä ovat yhteensä 1 170 euroa. Perhe odottaa kauhulla ensi joulukuun korontarkistusta, sillä asuntolainan korko on vielä nyt 2,6 prosenttia. Lisäksi perheellä on autolainaa, jota lyhennetään 300 eurolla kuussa.
– Pankkimme vaati lainan yhteyteen rahastosäästämistä, ja näin saimme poskettomia palvelumaksuja pienemmäksi. Saimme säästettyä jo yli tuhat euroa, mutta nyt se on käytetty viime talven sähkölaskuihin.
Perheenisä on pohtinut työssäkäyvien ihmisten köyhtymistä.
– Meilläkin on periaatteessa aika hyvät tulot vaimoni kanssa. Saimme palkankorotuksetkin viime syksynä, mutta yhdistettynä sähkön ja ruoan hinnannousuun olemme sitä keskiluokkaa, joka nyt kärsii.
Lapsi voi harrastaa vain kansalaisopistossa
Mäntsälässä asuva 37-vuotias yksinhuoltajaäiti on taloudellisesti tiukilla, vaikka hän on laskenut tarkasti tulonsa ja menonsa jo yli kahden vuoden ajan.
Lainaa on reilut 180 000 euroa ja kuukausilyhennys korkoineen nyt yli tuhat euroa. Hän yrittää kuitenkin säästää joka kuukausi vähän.
– Kymppikin sivuun on parempi kuin ei mitään. Talon rännit hajosivat käsiin, joten ränniremontin takia otin kesäksi lyhennysvapaata talolainasta. Kesällä olen retkeillyt lapsen kanssa uimarannoille eikä syksyllä hankita mitään, nainen kuvaa tilannettaan.
Hänen lapsensa harrastaa liikuntaa ensi syksynä kerran viikossa kansalaisopistossa, jossa kausi maksaa 29 euroa.
– Ei minulla ole mahdollisuutta maksaa mitään kalliita harrastuskuluja. Kuitenkin lapsen pitää liikkua, siihenhän hallitusohjelmakin kannustaa.
Yle Uutisten Uutispodcast tekee asumiskustannusten noususta jaksoa. Miten paljon asumiskustannuksesi ovat nousseet, ja miten tilanne vaikuttaa arkeesi? Onko lainasi korko noussut merkittävästi tai taloyhtiössäsi edessä tiukkoja päätöksiä? Laita meille ääniviesti Whatsappissa numeroon 044 421 4817.
Voit keskustella aiheesta lauantai-iltaan 12.8.2023 kello 23:een saakka.