Kolminkertaisen ravikuningas Evartin hyytyminen parin viikon takaisissa Kuninkuusraveissa on herättänyt keskustelua siitä, pitäisikö ravien sääntöjä muuttaa.
Evartti hiljensi vauhtia ennen maalia, jolloin takaa tullut hevonen juoksi sitä päin. Hevoset ja ohjastajat selvisivät ruhjeilla, mutta tilanteessa oli mahdollisuudet suurempaan onnettomuuteen.
Keskustelua on käyty esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Osa on ollut sitä mieltä, että hevosten palautumisaikaa Kuninkuusraveissa tulisi lisätä, toisten mielestä eläinlääkärin käyntimääriä pitäisi kasvattaa.
Jotkut ovat jopa ehdottaneet koko raviurheilun lakkauttamista.
Raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestö Suomen Hippoksen raviurheilujohtaja Jari Haanniemeä ihmisten kommentit eivät ole yllättäneet. Kun isossa tapahtumassa sattuu jotain poikkeuksellista, on ymmärrettävää, että ihmiset puhuvat.
Hippos on käynnistänyt Kuninkuusravien tapahtumista selvityksen. Selvityksen valmistuttua järjestössä päätetään mahdollisista sääntömuutoksista. Haanniemen mukaan Evartin hyytyminen oli harvinainen tapaus, eikä muutoksia tehdä kevyin perustein.
Haanniemi kertoo, että Hippoksessa kuunnellaan eläinlääkäreitä ja valmentajia, ja heidän näkemyksensä huomioidaan päätöksenteossa.
– Jokainen varmasti ymmärtää, että kun ajetaan kilpaa, ja hevosten vauhti on 40–50 kilometriä tunnissa, joskus voi jotain sattua. Autourheilussa sattuu yhtälailla joskus jotain, se kuuluu lajin henkeen, toteaa Haanniemi.
Luovuttiko Evartti?
Raviurheilujohtaja Haanniemen mukaan hevosta ei voi pakottaa juoksemaan, vaan juokseminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Hän uskoo, että Evartti pysähtyi kesken matkan koska tajusi, ettei voi voittaa.
– En tietenkään pääse Evartin pään sisälle, mutta varmasti sille tuli tunne, ettei edellä olevaa kaveria enää saa kiinni, joten se ei enää halunnut pinnistää viimeisiä metrejä.
Myös pitkään ravihevosten parissa työskennellyt eläinlääkäri Jukka-Pekka Närhinen uskoo syyn olleen henkinen.
Eläintenkouluttaja Heta Rautiainen sen sijaan suhtautuu arveluihin epäilevästi.
– Ainakaan tähän mennessä ei ole pystytty osoittamaan, että hevosilla olisi sellaisia kognitiivisia kykyjä, että ne pystyisivät voitonhaluun, kertoo Rautiainen.
Kuninkuusravit on rankka koettelemus
Heta Rautiaisen mukaan lähtökohtaisesti voi sanoa, että mitä korkeamman tason kilpailu, sitä rankempi kokemus se on hevoselle.
Kuninkuusraveja pidetään Suomessa raviurheilun tärkeimpänä tapahtumana. Sen verkkosivuilla todetaan, että kyseessä on yksi maailman vaativimmista ravikilpailuista.
Sekä Rautiainen että Närhinen ovat sitä mieltä, että kilpailun sääntöjä olisi syytä tarkastella uudestaan.
Kuninkuusravit on kaksipäiväinen tapahtuma, ja sen aikana juostaan kolme eri matkaa. Jos hevonen juoksee kaikki pätkät, kilometrejä tulee yhteensä lähes seitsemän.
– Se, että ajetaan kolme matkaa viikonlopun aikana, ei itsessään tapa hevosta, mutta matkoja voisi rytmittää eri tavalla, sanoo Jukka-Pekka Närhinen.
Hänen mielestään hevosen hyvinvoinnin kannalta olisi parempi, jos sunnuntaina ajettaisiin ainoastaan pisin matka.
Lisäksi hevosten valintaprosessi kisaan on Närhisen mukaan nykyisellään liian rankka, sillä hevoset kilpailevat paljon ennen itse Kuninkuusraveja.
Tällä hetkellä Kuninkuusraveissa ei järjestetä eläinlääkärin tarkastuksia osamatkojen välissä, vaikka niin toimitaan matka- ja kenttäratsastuksessa.
Rautiaisen mukaan samaa käytäntöä voisi pohtia myös Kuninkuusraveihin. Lisäksi hän kiinnittäisi huomiota merkinantovälineenä käytettävän piiskan tarpeellisuuteen sekä hevosten aistimaailmaan. Esimerkiksi helle ja voimakas musiikki voivat rasittaa hevosta.
Raviurheilujohtaja Jari Haanniemen mukaan Kuninkuusravien suosion syy on sen nykyinen konsepti.
– Kuninkuusraveja on ajettu 99 vuotta, ja vuosien varrelle on mahtunut erilaisia muutoksia. Kilpailevat hevoset ovat kuitenkin hyväkuntoisia ja huippuunsa valmennettuja, enkä henkilökohtaisesti koe, että kilpailu tarvitsee välittömiä muutoksia, hän sanoo.
Rautiaisen mielestä Kuninkuusraveihin olisi hyvä soveltaa varovaisuusperiaatetta. Jos eläinten hyvinvointi epäilyttää, muutoksia voitaisiin tehdä, vaikka kaikista vaikutuksista ei olisi täyttä tieteellistä varmuutta.
Hippos: Hevosten hyvinvointi tärkeintä
Eläintenkouluttaja Rautiaisen mukaan olisi tärkeää, että hevosurheilussa pysyttäisiin ajan tasalla hevosten hyvinvoinnista. Vaarana on, että päivitetystä tiedosta jäädään jälkeen.
Myös Jukka-Pekka Närhinen on sitä mieltä, että sääntöjä pitäisi pystyä muuttamaan.
– Eivät nämä mihinkään Mooseksen kiviin minun mielestä ole kirjoitettu, hän sanoo.
Sääntömuutokset raveissa eivät ole poikkeuksellisia, sillä esimerkiksi piiskan käyttöä on rajoitettu jo aiemmin.
Jari Haanniemen mukaan sääntöjä tarkasteltaisiin uudestaan, jos hevosten turvallisuudessa nähtäisiin suurempaa huolta. Evartin tapauksessa näin ei kuitenkaan ollut.
Haanniemi korostaa useampaan kertaan, kuinka hevosen hyvinvointi on Hippokselle kaikki kaikessa.
– Tämä on laji, jossa hevosia eli urheilijoita pidetään äärimmäisen hyvin. Moni valmentaja on sanonut, että hevosia hoidetaan paljon paremmin kuin esimerkiksi ihmisiä.
Haanniemi kertoo, kuinka jotkut jopa vievät hevosensa saunaan, jotta niiden lihakset olisivat pehmeät.
Niinpä kommentit, joissa koko raviurheilun eettisyys kyseenalaistetaan, ovat hänen mielestään kurjia.
– Hevosia käsitellään joka käänteessä korostetun hyvin, ja mielestäni laji voi olla siitä ylpeä.
Voit kommentoida aihetta perjantaihin 25. elokuuta kello 23:een saakka.
Artikkelia päivitetty 24.8.2023 klo 9.44: lisätty tieto, että Hippos on käynnistänyt Kuninkuusravien tapahtumista selvityksen.