Tulvia Kiinassa, tuhoisia metsäpaloja Rodoksella ja Havaijilla, vedenpaisumusta Norjassa.
Tänäkin kesänä ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät sään ääri-ilmiöt ovat vaikuttaneet ihmisten elämään eri puolilla maailmaa.
Tästä huolimatta ilmastoa lämmittävää halutaan kuluttaa ennätyksellisiä määriä.
Kansainvälinen energiajärjestö IEA kertoo tuoreessa raportissaan, että heinäkuussa öljyn kysyntä oli ennätyssuurta. Koko vuoden tasolla öljyn kysyntä todennäköisesti nousee niin ikään kaikkien aikojen ennätykseen eli reiluun 102 miljoonaan barreliin päivää kohden, järjestö arvioi.
Tutkija: Öljyn kysynnän kasvu ei ole yllätys
Öljyn kysynnän nousu voi tuntua hullunkuriselta myös siksi, että liikenteen sähköistyminen on edennyt ja uusiutuvaan energiaan panostetaan koko ajan enemmän. Eivätkö sähkö ja uusiutuva energia sittenkään korvaa öljyn kysyntää?
Näin synkkää tulkintaa ei voi tehdä, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkija Ville Kaitila. Muutos vie Kaitilan mukaan aikaa.
– Autokanta uudistuu vähitellen. Sähköautojen osuus on kuitenkin vielä verrattain pieni, mutta se kasvaa ja viipeellä tämä vaikuttaa enemmän ja enemmän fossiilisten polttoaineiden käyttöön.
Kaitilan mielestä öljyn kysynnän nousu tänä kesänä ei ole suuri yllätys. Sen taustalla vaikuttaa edelleen talouden toipuminen koronaviruspandemiasta.
IEA:n mukaan öljyn kysynnän kasvua selittää erityisesti kolme tekijää: lentomatkailu on kesän aikana lisääntynyt, öljyä on käytetty enemmän sähköntuotannossa ja samaan aikaan petrokemikaalien tuotanto on vauhdittunut Kiinassa. Iso osa koko vuoden tasolla tapahtuvasta öljyn kysynnän kasvusta tulee Kiinasta, järjestö arvioi.
Seuraavien viiden vuoden aikana tapahtuu käänne, IEA ennakoi
Kysynnän lisääntyessä ja tuotantoleikkausten myötä öljyn hinta on noussut kesän aikana. Raakaöljyn hinta on kuitenkin Kaitilan mukaan keskimääräisellä tasolla. Pumppuhintoihin vaikuttaa myös jalostustilanne, ja se on pitänyt pumppuhintoja korkeammalla kuin mitä raakaöljyn hinta antaisi odottaa, Kaitila sanoo.
Vaikka öljyn kysynnän kasvu herättää huolen ilmastonmuutosta hidastavien toimien vaikuttavuudesta, tilanne ei näytä päästöjen osalta täysin lohduttomalta. Öljystä koituvat päästöt eivät nimittäin ole nousseet samaan tahtiin liikenteen määrän lisääntymisen kanssa, sanoo Kaitila.
Tätä selittää pääasiassa uusien polttomoottoriautojen energiatehokkuus.
Hyvä uutinen on myös se, että käänne häämöttää näkyvissä.
IEA arvioi, että vuoteen 2028 mennessä öljyn kysynnän kasvu hidastuu merkittävästi. Kokonaiskysyntä todennäköisesti vielä nousee pääasiassa lentoliikenteen ja petrokemikaalien tuotannon takia, mutta kulutuksen vuosimuutos kutistuu järjestön mukaan selvästi. Öljyn kulutushuippu on näkyvissä, IEA arvioi.
Petrokemikaaleja käytetään esimerkiksi muoveihin, polttoaineisiin ja lannotteisiin.
Fossiilisiin polttoaineisiin investoidaan edelleen
Käänteestä kertovat myös fossiilisiin ja uusiutuvaan energiaan tehtävien investointien määrä. Edelleen fossiilisiin polttoaineisiin eli öljyyn, kivihiileen ja maakaasuun tehdään investointeja. Niiden määrä on IEA:n arvion mukaan jopa nousussa tänä vuonna. Silti uusiutuvaan energiaan laitetaan selvästi enemmän rahaa.
IEA:n pääjohtaja Fatih Birol sanoi toukokuussa, että siirtymä puhtaaseen energiaan tapahtuu nopeammin kuin moni uskoo.
– Jokaista fossiilisiin polttoaineisiin investoitua dollaria kohden investoidaan noin 1,7 dollaria puhtaaseen energiaan. Viisi vuotta sitten suhdeluku oli yksi-yhteen.
Tutkija Ville Kaitila arvioi, että esimerkiksi petrokemikaaleilla on edelleen kysyntää, mikä osaltaan selittää jatkuvia investointeja öljyteollisuuteen. Liikenteen osalta öljyteollisuuden painopiste on taas siirtymässä. Vauraampien ja liikennettään sähköistävien alueiden sijaan katseet ovat kääntyneet nouseviin ja kehittyviin talouksiin.
– Afrikassa ja Aasiassa on liikennepolttoaineiden kasvupotentiaalia varmasti vielä pitkälle tulevaisuuteen. Talouksien kasvu ja kansalaisten vaurastuminen näkyy siinä, että hankitaan ajoneuvoja, jotka todennäköisesti ovat pääasiassa polttomoottoriautoja. Sähköistyminen tapahtuu viipeellä niissä maissa, joissa kuluttajien ostovoima on matalampi, Kaitila sanoo.
Aiheesta voi keskustella tiistaihin 22. elokuuta kello 23 saakka.