Suomen itäräja on kiinni. Tämä on yleinen mielikuva. Tilastot eivät tue mielikuvaa.
Heinäkuun loppuun mennessä itärajan ylityksiä oli 973 337 eli lähes miljoona. Puolet rajan ylittäneistä oli Venäjän kansalaisia. Noin puolet heistä on Venäjältä saapuneita ja puolet sinne palanneita.
Suomen itärajaliikenne ei ole juuri puhuttanut julkisuutta. Kriittistä huomiota on saanut Norja, jota moititaan venäläisten päästämisestä turistiviisumilla yhä lomamatkoille hyökkäyssodasta huolimatta.
Norjan itärajan ylitysten määrä oli heinäkuun loppuun mennessä kuitenkin vain vajaat 40 000 eli mitättömän vähän Suomen miljoonaan verrattuna.
Suomen itärajan huomattavasti vilkkaampaa liikennettä kuvastaa myös ero maiden myöntämien Schengen-viisumien määrissä. Norjan myöntämiä on voimassa 3900 ja Suomen myöntämiä 120 000. Valtaosa on myönnetty ennen koronaa vuonna 2019.
– Suuri määrä johtuu siitä, että Schengen-viisumin voi myöntää monikertaviisumina ja silloin se on voimassa maksimissaan viisi vuotta. Meillä on yhä voimassa viisumeita, jotka on myönnetty ennen koronaa 2019. Niiden määrä vähenee koko ajan, mutta suuri voimassa olevien määrä johtuu tästä, sanoo ulkoministeriön maahantuloasioiden yksikön päällikkö Katja Luopajärvi.
Suomella ja Norjalla eri linjat
Suomen lisäksi Schengen-maista Viro, Latvia, Liettua, Puola ja Tšekki ovat rajoittaneet Venäjän kansalaisten maahanpääsyä. Norjan erilainen, venäläisten lomamatkailun yhä salliva linja, koetaan ulkoministeriössä kiusallisena.
– Viime aikoina mediassakin on uutisoitu, että venäläiset saapuvat Norjan kautta Suomeen. Tätä on hankala estää, koska he saapuvat Norjaan laillisesti, sen jälkeen tätä käsitellään sisärajaliikenteenä. Ilmiö on meidänkin näkökulmasta hankala ja siitä käydään Norjan kanssa hyvää keskustelua, sanoo Katja Luopajärvi.
– Vaikuttaa hankalalta, että meillä on kansalliset rajoitukset, joilla pyritään välttämään tai vähentämään venäläisten matkustus ihan välttämättömään. Sitten kun pystytään tulemaan sisärajan yli laillisesti, niin on ymmärrettävää, että tämä aiheuttaa sitten ihmisissä ärtymystäkin, sanoo Luopajärvi.
Toivooko Suomi, että Norja siirtyisi samaan käytäntöön kuin Suomi, Baltian maat Puola ja Tšekki ja rajoittaisi Venäjän kansalaisten maahantuloa?
– Tällaisesta ei ole käyty keskustelua. Ennemminkin kyse on siitä, että hyvässä yhteisymmärryksessä vaihdamme tietoja puolin ja toisin tästä tilanteesta.
”Norjassa kynnys viisumeille on yhtä tiukka kuin Suomessa”
Norjan ulkoministeriön poliittisen valtiosihteeri Eivind Vad Peterssonin mukaan Norjan nykyinen viisumikäytäntö on yhtä tiukka kuin Suomessa.
– Meillä Norjassa on vain yksi rajanylityspaikka Venäjälle. Uusille viisumeille on yhtä tiukka kynnys kuin Suomella ja suurimmalla osalla Euroopan maita. Emme ole toistaiseksi tehneet suuria muutoksia muutoksia, mutta meillä on hyvä keskusteluyhteys Suomen kanssa ja asiaa arvioidaan kaiken aikaa, sanoo Petersson.
Suomeen tulevilla venäläisillä passi ja Schengen-viisumi
Rajavartiolaitoksen mukaan tänä vuonna tammi-heinäkuussa itärajan ylityspaikoilla maahan on päästetty lähes neljännesmiljoona venäläistä ja maahanpääsy on evätty 1300 venäläiseltä.
Rajavartiolaitoksen mukaan pääosalla venäläisistä maahantulo on perustunut passiin ja Schengen-viisumiin.
Rajavartiolaitos ei kerro mihin erityisryhmiin maahan päästetyt venäläiset ovat kuuluneet.
– Erikseen ei tilastoida niitä syitä, joilla maahantulo kussakin tapauksessa on sallittu, vastaa sähköpostilla Rajavartiolaitoksen tilanne- ja riskianalyysikeskuksen päällikkö, eversti Mikko Lehmus.
Rajavartiolaitoksen mukaan sitä ei tilastoida, jatkavatko Suomeen päästetyt venäläiset matkaa muihin Schengen-valtioihin.
Tiedottaminen rajanylitysten määrästä lopetettiin viime syksynä
Huippuvuonna 2013 itärajanylityksiä oli yli 12 miljoonaa ja ennen koronaa liikuttiin noin 8,5 miljoonan vuosittaisen rajanylityksen tasolla. Vilkkaimpiin vuosiin nähden nykymäärä on siis pieni, mutta ei mitätön.
Rajavartiolaitoksen mukaan valtaosa venäläisistä matkustajista matkustaa Schengen viisumilla. Lukumäärää tai suhteellista osuutta ei kerrota, koska sitä ei Rajavartiolaitoksen mukaan tilastoida.
Rajavartiolaitos lopetti marraskuussa 2022 tiedottamisen itärajanylitysten määristä. Lopettamisesta on maininta laitoksen verkkosivuilla. Kysymykseen lopettamisen syistä mainitaan kiinnostavuusarviointi ja ylitysliikenteen vakiintuminen.
– Rajavartiolaitos viestii niistä asioista, jotka ovat ajankohtaisia ja jotka se arvioi yleisesti valtakunnallisesti tai alueellisesti kiinnostaviksi. Marraskuun 2022 jälkeen tilanne on siinä määrin vakiintunut, ettei tehostettua viestintää ole edeltävien kuukausien laajuudessa tehty, vastaa Mikko Lehmus.