Neulasien peittämän polun varrella Helsingin Lauttasaaressa silmiin osuu väistämättä kuoreton vaaleanruskea puunrunko.
Vilkaisu sen oksistoon vahvistaa epäilyn: Kuusi on täysin kuollut. Jäljellä ei ole yhtään vihreää neulasta. Rungossa on pieniä uria.
Syy kuusen kuolemaan on kirjanpainaja-hyönteinen. Se on runsastunut räjähdysmäisesti viime vuosina Helsingissä, erityisesti Keskuspuistossa, kertoo kaupungin metsävastaava Vesa Koskikallio.
Lajia on nyt havaittu Helsingissä uusissa paikoissa, kuten Lauttasaaressa ja Kaunissaaressa. Metsävastaava Koskikallio pitää kehitystä erittäin huolestuttavana. Kaupungissa on paljon hyönteiselle alttiita vanhoja kuusia, joihin tuhohyönteinen voi iskeä.
Polulla Helsingin Lauttasaaressa tulee vastaan muutaman sadan metrin päässä asuva Heikki Kaukinen, joka ulkoiluttaa koiraansa. Myös hän on pannut merkille päivittäisen lenkkinsä varrella olevien kuusten huonon kunnon ja pohtinut, mistä se johtuu.
– Totta kai se huolestuttaa. Lauttasaari on vielä vehreätä aluetta, jos kuuset häviävät täältä, on sen jälkeen aika tyhjää, hän sanoo.
Lisää: Näin tunnistat kirjanpainajan, joka leviää kuusen tuhohyönteisistä villeimmin
Reilun kymmenen metrin säteellä on noin parikymmentä kuusta, jotka ovat kärsineet kirjanpainajan aiheuttamista tuhoista. Puista on irronnut osa kuoresta ja neulasia on vähemmän kuin terveissä kuusissa.
– Tuhansien kirjanpainajien valloittamat kuuset erottaa myös siitä, että niiden rungossa on pieniä pyöreitä reikiä ja pihkavuotoja sekä tyvellä punaista purua, kertoo Koskikallio.
Hän merkitsee pystyyn kuolleen puun kylkeen oranssilla spraymaalilla rastin ja M-kirjaimen. Rasti tarkoittaa, että puu kaadetaan ja M-kirjain, että se jätetään maatumaan lahopuuksi metsään. Tämä edistää luonnon monimuotoisuutta.
Kirjanpainaja tekee vanhan kuusen kuoren alla olevaan nilaan käytävän, johon se pesii. Se on sitä kirjanpainantaa, mistä lajin nimi tullee.
Kun samassa puuhassa on tuhansia kirjanpainajia, saattaa puu olla mennyttä vain muutamassa kuukaudessa. Nuorten puiden nila sen sijaan on liian ohut kirjanpainajan pesäkäytävälle.
Keskuspuistosta on jouduttu kaatamaan jo tuhat vanhaa kuusta
Kirjanpainaja on Suomessa luontaisesti esiintyvä laji.
Se runsastuu asiantuntijoiden arvion mukaan ilmaston lämpenemisen vuoksi. Koskikallio kertoo, että Helsingissä lajin tuhot alkoivat kasvaa vuoden 2018 poikkeuksellisen lämpimästä kesästä.
Helsingissä ongelma on suurin tällä hetkellä Keskuspuistossa, missä kirjanpainajan vuoksi on menetetty Koskikallion mukaan jo noin 1 000 kuusta.
Tämä on pieni osa metsäalueen kuusten kokonaismäärästä, jonka arvioitiin vuonna 2000 olevan noin 95 000, mutta uhka laajemmista tuhoista on olemassa. Sellaisista on esimerkkejä muun muassa Etelä-Ruotsista, kertoo Koskikallio.
Kaikkiaan Helsingistä on Koskikallion mukaan jouduttu viime vuosina kaatamaan noin parituhatta kuusta kirjanpainajan vuoksi.
Keskuspuistossa kirjanpainajaa on havaittu laajasti vuodesta 2020 lähtien neljällä eri alueella: Hakuninmaalla, Maunulassa, Haltialanmetsän luonnonsuojelualueella sekä Maunulan majan läheisyydessä. Pahin epidemia-alue on Hakuninmaa.
– Parin viime vuoden aikana kirjanpainaja on tehnyt tuhojaan myös Keskuspuiston eteläpäässä, Laakson ratsastusstadionin lähellä.
Tilanteen paheneminen Keskuspuistossa näkyy selvästi vuosittain alueelta kaadettujen kuusten määrässä. Koskikallio kertoo, että vuonna 2020 alueelta poistettiin 57 kuusta, 2021 kaadettiin 94, toissa vuonna jo 310 ja tänä vuonna Koskikallion mukaan kuusia joudutaan poistamaan noin 500 kappaletta.
Jotta kirjanpainaja leviäminen saataisiin estettyä, metsävastaava Koskikallio kehottaa kaupunkilaisia havainnoimaan aktiivisesti ympäristöä ja ilmoittamaan mahdollisista kirjanpainajahavainnoistaan kaupunkiympäristön asiakaspalveluun.
– Me käymme katsomassa sitten kohteen ja teemme kaatopäätöksen. Kaupunkilaisten havainnot ovat äärimmäisen tärkeitä. Emme millään ehdi itse joka paikkaa katsomaan, Koskikallio sanoo.
Voit keskustella aiheesta 24.8. kello 23:een saakka.