Suomalaiset yritykset ovat vetäytyneet Venäjältä vauhdilla.
Viime vuoden helmikuussa Venäjän hyökkäyksen aikaan vientiä oli kuukausittain noin 800 suomalaisyrityksellä. Kesällä 2022 Venäjän-kauppaa käyviä oli enää alle 300 kuukaudessa. Tänä kesänä luku on laskenut noin 160 yritykseen.
Samalla suomalaisyhtiöt ovat menettäneet paljon kauppaa. Kuluvan vuoden tammi–kesäkuussa suomalaisyritysten vienti Venäjälle putosi lähes miljardi euroa viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta.
Tulli selvitti Ylen pyynnöstä, ovatko yritykset löytäneet tuotteilleen korvaavia vientimarkkinoita.
Vienti kasvoi EU:n ulkopuolisiin maihin
Toistaiseksi yritykset, jotka polttivat näppinsä Venäjällä, ovat löytäneet toistaiseksi tuotteilleen niukasti uusia vientimarkkinoita.
– Uusien markkinoiden löytäminen ei ole helppoa, Tullin tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä toteaa.
Tulli tarkasteli vertailussaan yrityksiä, joilla oli Venäjälle vähintään 100 000 euroa vientiä tammi–helmikuussa 2022 eli juuri ennen Venäjän hyökkäystä. Tällaisia yrityksiä on yhteensä 330.
Uutta vientiä nämä yhtiöt ovat löytäneet vain 149 miljoonan euron edestä. Se on alle viidenneksen suhteessa Venäjän-viennin lähes miljardin pudotukseen.
– Korvaavaa vientiä oli 16 prosenttia, mutta se ei riittänyt läheskään korvaamaan koko Venäjän-viennin laskua, Penttilä sanoo.
Aiemmin Venäjälle tuotteitaan vieneet yritykset ovat kasvattaneet vientiään eniten EU:n ulkopuolisiin maihin. Suurinta viennin kasvu on ollut Indonesiaan, Kanadaan ja Turkkiin. Tullin mukaan maihin on myyty Suomesta etupäässä koneita ja laitteita.
Yritysryppään vienti EU:hun on sen sijaan kokonaisuudessaan laskenut, selviää Tullin tilastoista. Yksittäisten yritysten tilanteesta tilastot eivät suoraan kerro, koska Tulli ei paljasta yrityskohtaisia tietoja.
Viennin kasvattaminen on saavutus
Yleinen talouskehitys on suosinut huonosti yrityksiä. Vienti vähenee nyt yleisesti.
– On aika iso juttu, että tämä yritysrypäs on ylipäätänsä saanut kasvatettua alkuvuonna vientiään EU:n ulkopuolelle, Tullin Penttilä sanoo.
Asiantuntijoita ei yllätä, että uusien markkinoiden löytämisessä kestää.
– Liiketoiminnan kehittäminen uusilla markkinoilla ei ole hirveän nopeaa, sanoo Business Finlandin (BF) pääjohtaja Nina Kopola.
Toimitusjohtaja Jaana Rekolainen Eastcham Finlandista (entinen Suomalais-venäläinen kauppakamari) toteaa, että lähimarkkinoilta kauemmaksi siirtyminen tuo yrityksille useita pulmia. Logistiikka kallistuu, jakeluverkostot täytyy rakentaa alusta ja yritysten täytyy opetella uudet vienti-, tuonti- ja tullikäytännöt.
– On haaste löytää uusia kauppakumppaneita perinteisistä vientimarkkinoista, joissa on jo toimittu – puhumattakaan kokonaan uusista markkinoista.
Venäjä-kaupan pudotusta on kuitenkin pehmentänyt se, että yritykset ovat vähentäneet Venäjän-vientiään jo vuodesta 2014 lähtien, jolloin Venäjä valtasi Krimin niemimaan. Valtauksesta viime vuoden helmikuun hyökkäykseen Suomen vienti Venäjälle puolittui.
Suurimmalle osalle yksittäisistä yrityksistä Venäjä taas on melko pieni vientimarkkina.
Eastcham usuttaa yrityksiä Ukrainaan
Vienninedistäjät luottavat siihen, että ajan kanssa korvaavat vientimarkkinat löytyvät.
– Uskoisin, että viennin kasvukäyrä on jääkiekkomailan mallinen, eli kun sinne uusille markkinoille päästään, se lähtee siitä rullaamaan, BF:n Kopola sanoo.
Kopola odottaa, että yritykset löytävät uusia asiakkaita etenkin lähimarkkinoilta mutta myös Yhdysvalloista. Viime vuonna Yhdysvallat oli ensimmäistä kertaa Suomen suurin vientimaa.
Jaana Rekolaisen johtama Eastcham Finland puolestaan auttaa nyt yrityksiä pääsemään Keski-Aasian, Etelä-Kaukasian ja Ukrainan markkinoille.
Yle haastatteli Nina Kopolaa ja Jaana Rekolaista Helsingin Messukeskuksessa Team Finlandin vienninedistämispäivässä.
Juttua korjattu 28.8.2023 klo 14.14: Eastcham Finlandia nimitettiin jutussa virheellisesti vain nimellä Eastcham. Vienninedistämispäivän järjestäjäksi taas sanottiin jutussa virheellisesti Business Finlandia, kun järjestäjä oli todellisuussa Business Finlandin emojärjestö Team Finland.