Pohjois-Norjan satamat olisivat Suomelle kriittisen tärkeitä, mikäli rahtiliikenne Itämerellä keskeytyisi esimerkiksi sodan vuoksi. Lapin kauppakamarin ja konsulttiyhtiö Rambollin tekemän selvityksen mukaan nipin napin puolet Suomen tuonnista ja viennistä voitaisiin järjestää Lapin kautta tilanteessa, jossa Itämeri olisi suljettu.
Tuosta kriisiaikojen rahtiliikenteestä noin puolet kulkisi maateitse Ruotsista ja Norjasta, ja puolet olisi Pohjois-Norjan satamien eli Narvikin ja Tromssan kautta kulkevaa kansainvälistä kauppaa.
Laskelma on vahvasti teoreettinen, koska tieyhteydet Lapin kautta Atlantin rannalle eivät kestäisi niin massiivista rekkarallia ilman isoja parannuksia. Jos Itämeren rahti siirrettäisiin kumipyörille, se tarkoittaisi 1800:a rekkaa ajamassa päivittäin Lapin länsirajan yli.
Kirkkoniemen satamasta ei olisi tositilanteessa apua, se kun on vain kilometrien päässä Venäjän rajasta.
Norjan satamien käytöstä sovittava hyvän sään aikana
Norjan satamat ovat paras mahdollisuus merikuljetuksista poikkeuksellisen riippuvaiselle Suomelle. Suomen ulkomaankaupasta noin 80 prosenttia kulki Itämeren aalloilla ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Kun maakuljetukset Venäjän kautta loppuivat, osuus nousi yli 90 prosenttiin.
Keskiviikkona julkistettu selvitys laskee eniten Narvikin sataman varaan. Satamaa suunnitellaan Norjassa laajennettavaksi. Paljon pienempi Tromssan satama vaatisi kansainvälisiä investointeja voidakseen hoitaa Suomen tavaraliikennettä.
Kasvavien kuljetusmäärien lisäksi satamien toimintaa haastaisi kuljetusten laatu. Nyt Pohjois-Norjan satamissa käsitellään eritoten malmia, mutta poikkeustilanteessa niiden pitäisi taipua myös kaikkiin elintarvike-, lääke- ja polttoainekuljetuksiin, joita Suomi tarvitsee.
Selvityksessä esitetään, että Suomi tekisi hyvän sään aikana erillisen sopimuksen Norjan kanssa satamien käytöstä. Jos Itämeri sulkeutuisi, kysyntää satamille tulisi myös muualta.
Lapin kautta aukeaa maayhteys myös Göteborgin satamaan, mutta sen kapasiteetti olisi todennäköisesti jo täydessä käytössä, jos Ruotsin Itämeren puoleiset satamat sulkeutuisivat.
Kolarin radan jatkaminen huoltovarmuusteko
Kuljetusten järjestäminen Lapin kautta maailmalle ja maailmalta edellyttää tie- ja raideyhteyksien parantamista. Torniosta Kilpisjärven kautta Tromssaan kulkeva E8-tie (VT21) tarvitsee selvityksen mukaan ohituspaikkoja, levikkeitä ja parempaa talvikunnossapitoa.
Tietä on korjattu etappi kerrallaan, mutta valtaosa Ruotsin rajaa myötäilevästä tiestä on kapeaa ja mäkistä. Ojaan ajaneet ja toisinaan liikenteen kokonaan estävät rekat ovat talvisin yhä tuttu näky.
Selvitys pitää tarpeellisena myös Ruotsin ja Norjan kanssa tehtyä yhteistä suunnitelmaa tavaravirtojen hajauttamisesta häiriötilanteissa niin, että liikenne jakautuu tasaisesti eri teille ja eri aikoihin. Ajantasainen liikennedata on tärkeää, jotta liikennettä voidaan ohjata.
Junayhteyttä Ruotsin puolelle ei tällä hetkellä ole. Tornion ja Haaparannan väliä sähköistetään parhaillaan ja yhteys avautuu muutaman vuoden kuluessa. Selvitys pitää harkinnan arvoisena myös Kolarista Kiirunaan kulkevaa ratayhteyttä. Kiirunasta jatkuu malmiratana tunnettu ratayhteys Narvikiin.