Koulun lattiarakenteista löytyi hyvän rakennustavan vastainen virhe. Niistä puuttui yksi kerros kipsilevyjä pinnoitteen alta. Kunnan mielestä rakenne ei ollut urakkasopimuksen mukainen eikä täyttänyt kipsilevyn toimittajan, Gyprocin, rakennetyypin minimivaatimuksia.
– Lattian rakenne ei täytä urakkasopimuksen vaateita. Lämmönluovutuslevyjen päällä olisi pitänyt olla urakkasopimuksen mukaan kaksi kipsilevyä ja sinne on asennettu vain yksi, kertoo Utsjokisuun koulun rakennustyön valvojana toiminut insinööri Matti Salonen.
Utsjoen kunta tilaajana ei hyväksynyt tehtyä lattiarakennetta, vaan reklamoi siitä rakentajalle, Rakennusliike Lehdolle. Sieltä vastattiin, että rakenne on määräysten mukainen, eikä aiheuta toimenpiteitä.
– Nyt on jo lattiassa havaittu painaumia, ja kun rakennuksen elinkaaren pitäisi olla viisikymmentä vuotta, niin näitä korjauksia pitää tehdä useita, toteaa Salonen.
Satojen tuhansien vahinko
Salonen arvioi lattioiden täydellisen korjaamisen maksavan useita satoja tuhansia euroja, kun otetaan huomioon, että myös Karigasniemen koulun lattiat on rakennettu Lehdon malliin, ei Utsjoen vaatimusten mukaan.
– Koulujen yhteenlaskettu lattiapinta-ala on noin 2400 neliömetriä ja korjaukset vievät varmaankin vähintään parisataa euroa neliöltä. Jokainen voi laskea siitä, tuhahtaa Matti Salonen.
Utsjoen kunta investoi noin kymmenen miljoonaa euroa uusien koulujen rakentamiseen Utsjoelle, Karigasniemelle ja Nuorgamiin. Rakennusliike Lehto sai urakoitavakseen Utsjoen ja Karigasniemen koulut.
Jo urakkatarjousvaiheessa Utsjoella ihmeteltiin Lehdon tarjouksen edullisuutta, mutta kun yhtiön tunnusluvut täyttivät vaatimukset silloin, se sai urakat.
Tilaaja ei tiennyt muutoksista
Nykyinen tilanne yllätti Utsjoen kunnan rakennusvalvonnan. Rakennustarkastaja Markku Porsanger ihmettelee, kuinka rakennusliike teki yleisten rakennusehtojen vastaisen muutoksen koulun lattiarakenteisiin kertomatta siitä tilaajalle.
– Meille ei ole ilmoitettu rakennussuunnitelmien muutoksista ja vaikka kyseessä on KVR (kokonaisvastuurakentaminen)-urakka, jossa kokonaisvastuu on rakentajalla, ilmoitusvelvollisuus on silti olemassa.
Kun koulut valmistuivat, urakkasopimukseen kuului ns. takuutarkastus, jossa rakennusten mahdolliset viat korjattaisiin ja urakkasopimuksen vakuudet vapautettaisiin. Takuutarkastus viivästyi vuodella rakennusliikkeen kiireiden vuoksi. Kun tarkastus viimein tehtiin noin vuosi sovitun jälkeen, siinä yhteydessä lattian virheet huomattiin. Tästä alkoi prosessi, joka jatkuu edelleen.
– Onhan se huolestuttavaa kun kunta on tilannut koulun, mutta se ei ole semmoinen kuin sen pitäisi olla, me emme ole saaneet rahoille vastinetta, kertoo Utsjoen valtuuston toinen varapuheenjohtaja, valtuutettu Mika Aikio.
Kunta vaati rakennusliikettä korjaamaan lattian rakenteet ja Rakennusliike Lehto väitti Utsjoen kunnalle lähettämässään vastineessa rakenteiden olevan määräysten mukaiset.
Yle ei tavoittanut Rakennusliike Lehdon edustajaa kommentoimaan asiaa.
Utsjoen koululla rakennusaikana toiminut rakennusmestari kertoi Ylelle, että ei tiennyt lattiarakenteen olevan eri kuin urakkasopimuksessa.
– Kun valvojana toiminut Matti Salonen kertoi minulle asiasta keväällä 2022, tarkistin urakkasopimuksesta sen, ja siellä lattiarakenne oli aivan erilainen kuin mitä tehtiin, sanoi rakennusmestari Ville Ruokanen.
Kunta korjasi lattioita itse
Tällä hetkellä tilanne on se, että kunta on itse korjannut osan lattioiden pinnoista ja tasoittanut lattian. Molemmat koulut ovat käytössä ja Utsjoen kunta pohtii, mille alkaisi asian ratkaisemiseksi.
– Viimeisten tietojen mukaan se on ollut tietoista toimintaa. Rakennusliike on halunnut toiminnallaan taloudellista hyötyä, epäilee Mika Aikio.
Aikion mukaan kunnan on vaadittava rakennusliikettä korjaamaan virheensä, ja jos muu ei auta, riitauttaa asia ja viedä se käräjille. Rakennusliike Lehdon ollessa tällä hetkellä lähes suoritustilassa, tarkkailun alla, ei Aikion mielestä ole järkeä yrittää edes neuvotella mahdollisista rahallisista korvauksista.
Utsjoen kunnanhallituksen puheenjohtaja Väinö Guttorm näkee kunnalla olevan tässä tilanteessa kaksi vaihtoehtoa.
– Ne ovat sopiminen tai käräjöinti. Jos jostain syystä esimerkiksi Lehto-Group tarjoaa jotakin, vaikka sadoissa tuhansissa olevaa summaa kunnalle korvauksena, sopiminen olisi varteenotettava vaihtoehto, Guttorm sanoo
Utsjoen kunnan rakennustarkastajan Markku Porsangerin mielestä kunnan tulee turvautua lakiosaajien apuun tässä asiassa. Vaarana on, että Rakennusliike Lehto menee konkurssiin. Sen jälkeen ovat hyvät neuvot kalliita.