Taistelussa laukkaavaa inflaatiota vastaan on torstaina käänteentekevä hetki.
Euroopan keskuspankki on jatkanut koronnostojaan yli vuoden ajan nitistääkseen kovan hintojen nousun. Nyt markkinoilla odotetaan, että EKP:n historian ankarin korkojen nostamisen sarja on tulossa päätökseen.
Uutistoimisto Reutersin ekonomistikyselyssä odotetaan yleisimmin, että koron nostoja ei enää tulisi. Näkemykset ovat kuitenkin hyvin jakaantuneita ja moni pitää vielä yhtä koronnostoa mahdollisena.
Korkoruuvin kireyttä säätäessään Euroopan keskuspankki joutuu ajattelemaan kaikkia euromaita.
Ekonomisti: Suomessa hintojen nousu ei ole enää huolenaihe
Sen sijaan Suomessa nousseet korot ovat jo tehneet tehtävänsä, sanoo Suomen yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus.
Suomessa hintojen nousu on saatu kuriin ja siksi taloudelle olisi tarpeen laskea korkoja, Brotherus sanoo. Hänen mukaansa korkojen nostaminen tai edes ennalleen jättäminen tekisi jopa vahinkoa taloudelle.
– Suomessa inflaatio ei enää ole huolenaihe. Täällä inflaatio on enemmänkin liian hidasta kuin liian nopea.
Brotheruksen mukaan Suomessa talous on jäähtynyt nopeasti korkojen nousun takia. Liian kovan hintojen nousun sijasta nyt vaanii jo päinvastainen uhka.
– Meillä deflaatio alkaa kohta olla suurempi uhka kuin inflaatio, hän sanoo.
Korkojen nosto hidastanut Suomen taloutta monia muita euromaita nopeammin
Myös STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà muistuttaa, että liian korkeilla koroilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia.
– Tämä tarkoittaa, että investoinnit hyytyvät laajemminkin. Myös energiainvestoinnit tulevat kalliimmiksi tämän vuoksi ja se voi hidastaa energian tuotantorakenteen uudistumista ja pääsemistä irti venäläisestä fossiilienergiasta.
Lainàn mielestä keskuspankki on jo onnistunut tavoitteessaan ja saanut energian kallistumisesta johtuvan inflaation suitsittua.
– Suomen näkökulmasta korko voisi olla jo nykyisin alhaisempi, kun hyvin tiedetään, että esimerkiksi rakennussektori on ajautumassa suuriin ongelmiin ja talous muutenkin on aika pysähtyneessä tilassa.
Euroopan keskuspankki joutuu suitsimaan koko euroalueen inflaatiota. Silloin ratkaisevaa on kuinka nopeasti eri maissa korkomuutokset tuntuvat arjessa ja taloudessa käytännössä.
Suomessa keskuspankin korkomuutokset ylös ja alas tuntuvat nopeammin kuin monissa muissa euromaissa. Suomessa sekä yritysten että kotitalouksien lainat ovat monia muita maita yleisemmin sidottu vaihtuviin viitekorkoihin. Siksi Suomen taloudessa korkojen nousu on saanut talouden vauhdin hidastumaan nopeammin kuin esimerkiksi suurimmassa eurotaloudessa, Saksassa.
Vuoden taakse verrattuna inflaatio on yhä nopeaa
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkosen mukaan korkokeskusteluissa huomio keskittyy liikaakin keskuspankin yksittäisiin korkopäätöksiin.
Mikkonen odottaa EKP:ltä vielä yhtä koronnostoa, mutta hänen mukaansa oleellisempaa on seurata miten tehdyt koronnostot alkavat vaikuttaa.
– En liioittelisi mahdollisen lisänoston vaikutusta, Mikkonen sanoo.
Koronnosto hidastaa Suomen taloutta ja etenkin asuntomarkkinoilla rakentamisen vähentyminen on näkynyt voimakkaasti. Korkojen nousu vaikuttaa asuntovelallisten tilanteeseen, mutta myös suurempiin investointeihin.
– Yritysten täytyy tehdä laskelmat nyt paljon korkeammalla korkotasolla. Kaikki investoinnit eivät näytä niin kannattavilta. Ja sitä kautta se hidastaa taloutta.
Tuorein tilasto kertoo Suomen inflaation olevan 6,5 prosenttia eli monin kerroin EKP:n tavoittelemaa noin kahta prosenttia enemmän.
Inflaatioluku vertaa hintakehitystä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan ja juuri siksi se antaa Brotheruksen mukaan harhaanjohtavan kuvan nykytilanteesta. Vuosi-inflaatio kertoo muutoksesta muutoksesta liian hitaasti. Brotheruksen mukaan hinnat ovat nousseet kuitenkin tämän vuoden huhtikuusta vain 0,2 prosenttia heinäkuuhun mennessä.
– Suomen nykyisen inflaatiokehityksen ja ja inflaation ja talousnäkymien perusteella on varsin selvää, että korkoja pitäisi laskea välittömästi, hän korostaa.
Mitä vahinkoa Suomelle on, jos EKP pitää korot ovat liian korkealla?