Pirkanmaan hyvinvointialueen työntekijät eivät pidä työpaikkaansa suosittelemisen arvoisena.
Tieto selviää hyvinvointialueen kuukausittain tekemästä suositteluindeksikyselystä, jossa tiedustellaan, suosittelisiko työntekijä hyvinvointialuetta työnantajana.
Tulokset eivät ole olleet mairittelevia: lukema on ollut koko hyvinvointialueen toiminnan ajan pakkasen puolella.
Yleisesti työntekijän työpaikkansa suositteluhalukkuutta kuvaavan mittarin arvoissa plussan puolelle yltävä tulos tulkitaan hyväksi, ja arvon ylittäessä 40 pistettä puhutaan jo huipputuloksesta.
Pirkanmaan hyvinvointialueen osalta tulokset ovat vaihdelleet -37 ja -53 pisteen välillä.
Henkilöstöjohtaja: ”Eihän näihin tuloksiin voi olla tyytyväinen”
Suurinta tyytymättömyys hyvinvointialueeseen työnantajana on ollut alle nelikymppisten joukossa. Vähiten tyytymättömyyttä on ollut yli viisikymmentävuotiaiden osalta, mutta työnantaja saa kylmää kyytiä myös heiltä.
– Eihän näihin tuloksiin voi olla tyytyväinen. Olemme tehneet myös kyselyn, johon voi vastata lisäksi sanallisesti ja sen tulokset ovat parempia kuin tämä kuukausittainen kyselyindeksi antaa ymmärtää, kertoo Pirkanmaan hyvinvointialueen henkilöstöjohtaja Taina Niiranen.
Niiranen kertoo, että alkuvuoden muutospyörteissä suositteluindeksin tulokset olivat osittain odotettuja. Hän sanoo, että suunta on viimeisen puolen vuoden aikana ollut ylöspäin.
Suosittelukyselyiden vastausprosentti on ollut suhteellisen matala, vaihdellen 18 ja 40 prosentin välillä.
Niirasen mukaan suositteluindeksikyselyt eivät sinällään kerro, mikä työyhteisön tiimeissä mättää. Tarkempia tuloksia, joilla voidaan vaikuttaa työntekijöiden ja työyhteisöjen hyvinvointiin, saadaan laajemmista työhyvinvointikyselyistä.
– Näiden pohjalta teemme enemmän linjauksia ja osaamme kohdentaa toimenpiteitä tiettyihin yksikköihin, Niiranen sanoo.
Superin Paavola: Työnantaja ei ole kuullut henkilöstön viestiä
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola uskoo syyn huonoihin tuloksiin olevan siinä, että vaikka työntekijät ovat vuosia yrittäneet kyselyissä kertoa, mitä työhyvinvoinnin eteen tulisi tehdä, työnantaja ei ole kuunnellut viestiä.
Paavolan mielestä työnantajan tulisi nyt saada työntekijät uskomaan, että he ovat tosissaan ja aidosti kiinnostuneita siitä, kuinka työntekijät voivat ja että he toimivat työpaikkojen vetovoiman eteen.
– Tampereen ympäristöön saadaan varmasti hyvin työntekijöitä, mutta reuna-alueiden kohtalon kysymys on se, mitä mistäkin otetaan pois, kuinka pitkäksi työntekijän työmatka tulee? Jos se tulee liian pitkäksi tai kalliiksi erityisesti nuoret vaihtavat hyvin helposti alaa.
Hiljattain kerrotut Pirkanmaan hyvinvointialueen massiiviset säästösuunnitelmat eivät välttämättä ole omiaan lisäämään sen houkuttelevuutta työnantajana.
Säästöohjelmaan kuuluu työnjohtotason henkilöiden siirtämistä hoitotyöhön, palveluverkon karsintaa, liikkuvien sekä digipalveluiden lisäämistä sekä vuokratyön vähentämistä.
Hoitajajärjestön puheenjohtaja näkee ensisijaisena säästökohteena vuokratyön vähentämisen.
– Vuokratyövoiman hinta on kaksi ja puoli -kertainen verrattuna oman työvoiman käyttöön. Ihmisten olisi hyvä saada siirtyä vakituisiin töihin hyvinvointialueelle, Paavola sanoo.