HESSEN / THÜRINGEN Sunnuntaina joka neljäs saksalainen äänioikeutettu pääsee kertomaan poliittisen kantansa, kun Baijerin ja Hessenin osavaltioissa pidetään vaalit.
Vaaliteema numero yksi on maahanmuutto. Saksaan saapuu nyt enemmän siirtolaisia maan itärajojen yli kuin kertaakaan vuosien 2015 ja 2016 jälkeen. Kriisejä on maailmassa enemmän kuin ennen, ja siirtolaisuus lisääntyy.
Vuoden ensimmäisellä puoliskolla turvapaikkahakemusten määrä nousi 220 000:een, mikä on lähes 80 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavaan aikaan. Lisäksi maahan on tullut Ukrainasta runsaat miljoona sotapakolaista, joiden ei tarvitse hakea turvapaikkaa.
Saksaan on noussut telttaleirejä, ja hotelleja ja asumiseen sopimattomia halleja ohjataan siirtolaisten käyttöön. Kunnat eivät enää tiedä, minne majoittaisivat tulijat. Ne vaativat lisää liittovaltion tukea.
Viime viikkoina on myös siirtolaisten salakuljettaminen Saksan itärajoilla lisääntynyt.
Populistipuolueet kasvussa
Vaikka oikeistoradikaali Vaihtoehto Saksalle -puolue, eli AfD, ei todennäköisesti vielä yllä suurimmaksi Baijerissa tai Hessenissä, sen kannatus kasvaa.
AfD kerää ääniä ennen kaikkea ”laittoman massamaahanmuuton” vastustajana, kuten puolueen edustajat itse sanovat. ”Laittomilla” maahanmuuttajilla puolue tarkoittaa käytännössä esimerkiksi Afrikasta, Syyriasta tai Irakista tulleita, jotka eivät ole työllistyneet.
Etenkin Baijerissa kasvaa AfD:n rinnalla toisen maahanmuuttoon tyytymättömän puolueen eli Vapaiden äänestäjien kannatus. Vapaat äänestäjät on oikeistopopulistinen puolue, jota suosivat etenkin maanviljelijät.
– Poliittinen ilmapiiri on muuttunut Saksassa kuluneen vuoden aikana selvästi, sanoo INSA-mielipidetutkimuslaitoksen johtaja Hermann Binkert.
Samalla kun AfD on onnistunut yli kaksinkertaistamaan kannatuksensa koko Saksan tasolla, liittovaltion hallituksessa istuvien demareiden, vihreiden ja liberaalien suosio hapertuu.
– On myös nähtävissä, että kentälle tulee vielä uusiakin puolueita, Binkert sanoo.
Karismaattisen vasemmistojohtajan Sahra Wagenknechtin uskotaan perustavan uuden puolueen lähiaikoina. Wagenknechtin linjaukset ovat paikoin hyvin lähellä AfD:tä. Hän yrittääkin houkutella ääniä juuri AfD:ltä.
Wagenknecht on kriittinen markkinataloutta kohtaan, mutta hänen maahanmuuttokantansa ovat tiukkoja: saksalaiset ensin.
Sunnuntain vaaleissa Baijerin ja Hessenin johdossa olevat kristillisdemokraattiset puolueet eli CSU ja CDU saattavat saada kaikkien aikojen heikoimmat tuloksensa, vaikka ne säilyttäisivät valta-asemansa. Niitä hätyyttelevät ennen kaikkea AfD ja Vapaat äänestäjät.
AfD:n eristäminen ärsyttää
Ensi vuonna pidetään aluevaalit kolmessa itäisessä osavaltiossa Thüringenissä, Saksissa ja Brandenburgissa, joissa AfD:llä on mahdollisuudet nousta suurimmaksi puolueeksi. Itä-Saksassa puolueen kannatus on jo yli 30 prosenttia.
Näin on esimerkiksi Thüringenin Gerassa, Kuopion ystävyyskaupungissa.
Puolueen äänestäjiä ärsyttää se, että Saksassa muut puolueet eivät suostu puolueen kanssa yhteistyöhön. Esimerkiksi kristillisdemokraattien virallisen linjan mukaan AfD:n kanssa ei saa tehdä minkäänlaista yhteistyötä.
– Kukaan ei puhu AfD:n kanssa, meitä ei huolita kumppaniksi. Tämä palomuuri on vain vanhojen puolueiden suojautumismekanismi, useissa rooleissa AfD:ssä työskentelevä kansanedustaja Wolfgang Lauerwald sanoo puoluetoimistolla Gerassa.
Hän alkoi puolueaktiiviksi jäätyään eläkkeelle lääkärinvirasta.
– Ihmiset odottavat politiikalta yhteistyötä kaikkien kansalaisten hyvinvoinnin eteen. He ovat kurkkuaan myöten täynnä tätä rajoittamispolitiikkaa ja palomuuria.
Ensimmäiseksi rajat kiinni
Jos AfD pääsisi valtaan, se sulkisi ensimmäiseksi Saksan rajoja.
– Haluamme hallituksen, joka ajaa meidän etujamme, eikä lähetä verorahoja kaikkeen maailmaan, Lauerwald sanoo. Esimerkiksi Ukrainan tukemista hän pitää ”järjettömänä”, koska kyseessä ei ole Saksan sota. Sota on hänen mielestään vain Venäjän ja Ukrainan välinen.
Geran väkiluku kutistuu ja työpaikat vähenevät. Tyytymättömyys kasvaa. Kaupungissa osoitetaan joka maanantai mieltä maahanmuuttoa ja nykyisiä vallanpitäjiä vastaan.
Lauerwaldin mukaan on kaksi pääsyytä, miksi kansalaiset valitsevat yhä useammin AfD:n. ”Massamaahanmuuton” lisäksi monia harmittaa ”järjetön energiapolitiikka”. Politiikan vihertyminen hermostuttaa.
AfD haluaisi palauttaa läheisemmät suhteet Venäjään, jotta Saksa voisi jatkaa öljy- ja kaasukauppaa maan kanssa.
”Kaikki menee huonommin”
Mediaa Lauerwald syyttää hallituksen myötäilystä.
– Koska tiedotusvälineet eivät ole enää kriittisiä kuten ennen, vallassa olevat poliitikot voivat jatkaa toimintaansa, Lauerwald sanoo. Hallituspuolueiden kritiikki valuu hänen mielestään median myötävaikutuksella kuin vesi hanhen selästä, eikä arvostelijoita oteta lehdistössä vakavasti.
Esimerkiksi ilmastotoimet ja kansalaisten ”pakottaminen” lämmitysremontteihin toimivat Lauerwaldin mielestä saksalaisten etuja vastaan.
Saksa pyrkii eroon fossiilisista polttoaineista velvoittamalla asentamaan esimerkiksi lämpöpumppuja öljylämmityksen tilalle. Siitä koituu joillekin omakotiasujille isoja kustannuksia.
– Ihmisillä menee koko ajan huonommin. Kouluissa menee huonommin, vanhusten köyhyys lisääntyy, hinnat nousevat eikä ihmisillä ole enää varaa mihinkään kuten ennen. Työpaikat ovat vaarassa, koronarajoitusten vuoksi moni toimiala kärsii, yritykset maksavat energiastaan enemmän kuin ennen, rikollisuus lisääntyy, asuntoja ei ole riittävästi, Lauerwald luettelee.
Itä-Saksassa äärioikeiston nousuun vaikuttaa Lauerwaldin mielestä myös historia. Ihmiset muistavat, millaista oli elää diktatuurissa.
Nyt moni AfD:tä äänestävä itäsaksalainen ajattelee elävänsä uudessa diktatuurissa.
– Ihmiset näkevät, millaista oli silloin ja millaista on nyt. Yhtäläisyyksiä on, Lauerwald väittää.
”Ääriajattelu heikentää maan taloutta”
Ääriajattelun lisääntyminen vaikuttaa tulevaisuudessa Saksan talouteen, viisi tutkimuslaitosta totesi yhteisessä tiedotustilaisuudessaan viime viikolla.
Saksassa on pidetty viime aikoihin asti itsestäänselvyytenä, että yhteiskunnan perussäännöt ovat kaikille selvät ja että näitä sääntöjä kunnioitetaan myös tulevaisuudessa.
– Pelisääntöihin kuuluvat muiden ihmisten, heidän omaisuutensa ja toimintavapauksiensa kunnioittaminen. Nyt tämä on vaarassa, IHW-taloustutkimuksen johtaja Oliver Holtemöller sanoi Berliinissä.
Kyse ei taloustutkijoiden mielestä ole vielä ajankohtaisesta riskistä. Mutta jos esimerkiksi suhtautuminen maassa asuviin ulkomaalaisiin jyrkkenee tulevaisuudessa, se voi muuttaa koko yhteiskuntaa.
Voit keskustella aiheesta lauantai-iltaan klo 23:een asti.