Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Spitaalijärvi liplattelee Etelä-Pohjanmaan Isojoella, Lauhanvuoren kansallispuistossa. Hiljaisuus on täydellinen, pienehköllä järvellä uiskentelee yksinäinen joutsen.
Miksi kaunis erämaajärvi on saanut noin kammottavan nimen?
Aikoinaan Spitaalijärven veden uskottiin parantavan spitaalia eli lepraa. Ihmisten mielissä järvivesi tepsi paitsi tuohon pelättyyn bakteerisairauteen myös muihin ihosairauksiin. Tarinoiden mukaan erilaiset ihottumat hävisivät järvessä kastautumisen jälkeen.
Spitaalijärven maine kiiri kauas. Sen vettä on aikoinaan lähetetty myös Venäjän ruhtinaille ja ihoparantoloihin.
1600-ja 1700-luvuilla olivat erilaiset vesihoidot suosittuja ja niiden voimaan erilaisten sairauksien ja vaivojen parantajana uskottiin.
Hapan vesi
Spitaalijärven pH on alhainen, suunnilleen sama kuin ihmisen ihon. Ehkä se selittää miksi sen parantavaan vaikutukseen on uskottu.
Järviveden happamuudelle on omat syynsä. Lauhanvuoren rinteiden kvartsipitoisen maa-aineksen piihappo reagoi sadeveden kanssa. Myös läheinen suo happamoittaa järven vettä.
Vaaralliset spitaalikalat
Spitaalijärvi kuivattiin 1860-luvun nälkävuosina jotta karjalle olisi saatu lisää heinämaata. Kerrotaan että järven pohja oli kuitenkin karu ja kasviton eikä siitä ollut heinämaaksi.
Toisen tarinan mukaan järvi olisi kuivattu nimenomaan kalansaaliiden toivossa, mutta järvi osoittautuikin kalattomaksi.
Järvi palautettiin entiselleen 1960-luvulla. Kuivausta varten kaivettu suora oja on vieläkin maastossa nähtävissä. Nykyään järvessä elää ahvenia.
Ennen kuin lääketiede kehittyi, olivat ihmiset uskomustensa ja pelkojensa armoilla. Spitaalin syntymekanismia ei tunnettu eikä mitään parannuskeinoja ollut.
Se jätti tilaa ristiriitaisillekin uskomuksille.
Näin kävi myös Spitaalijärven kohdalla. Uskottiin nimittäin, että spitaalia aiheutti erityinen kala, spitaalikala, jota olisi kasvanut myös Spitaalijärvessä. Sanottiin että tämän suuren körmyniskaisen, keltaisen ja punertavaeväisen kalan syöminen tartutti ihmiseen spitaalin.
Uskotaan spitaalikalan nimen tulevan ruotsinkielisestä mutu-kalaa (Phoxinus laevis) tarkoittavasta sanasta spetälska.
Yleisemmin Spitaalijärven nimen katsotaan kuitenkin viittaavan järven ihotauteja parantavaan vaikutukseen.
Spitaalin historiaa
Spitaali eli lepra on ensimmäinen sairaus, josta Suomessa löytyy kirjallista lähdeaineistoa. Se mainitaan ensimmäisen kerran Turussa sijainneen Pyhän Yrjänän hospitaalille osoitetussa testamentissa vuonna 1355.
Suomen tunnetuin leprasiirtola sijaitsi Seilin saarella Turun saaristossa.
Lepra on bakteeritauti, jota nykyaikana pystytään hoitamaan monilääkehoidolla.
1950-luvun jälkeen lepratartunta on meillä todettu vain muutamilta matkailijoilta, jotka ovat saaneet tartunnan Kaukoidästä.
Maailmanlaajuisesti lepratapaukset ovat vähentyneet, mutta sitä esiintyy edelleen esimerkiksi Intiassa, Nepalissa ja Afrikassa.
Puoli seitsemän toimittaja Regina Rask vierailee Spitaalijärvellä.