Joulukuussa 2003 Nokialla kihistiin innosta. Yhtiö oli lanseerannut markkinoille aivan uudenlaisen pelipuhelimen. Sen nimi oli N-Gage.
Tavoitteet olivat suuret. Uuden pelipuhelimen piti haastaa ja ajan myötä myös ohittaa itsensä Nintendo, joka tuohon aikaan dominoi pelilaitemarkkinoita.
Nokialla haluttiin 2000-luvun alussa kiivaasti kehittää monitoimilaite. Yhtiössä visioitiin, että matkapuhelin olisi enemmän kuin laite, jolla voi soittaa. Suurin osa kehitystyöstä tehtiin Tampereella.
– Silloin elettiin ikään kuin älypuhelinten esiaikaa. Nokia oli hyvin hereillä siitä, miten monet laitteet tulevat yhdistymään yhdeksi, sanoo Museokeskus Vapriikin tutkijana työskentelevä Niklas Nylund.
Nylund on ollut mukana tutkimassa N-Gagen historiaa ja rakentamassa pelipuhelimesta kertovaa näyttelyä Vapriikkiin useamman vuoden ajan.
Soitellen sotaan
Käyttäjiltä alkoi tulla nopeasti kriittistä palautetta.
Yhtenä syynä oli se, että pelin vaihtaminen laitteeseen tarkoitti lähes koko laitteen purkamista. Näyttö oli pieni, ja puhelinkäytössä laite piti painaa ohut sivu korvaa vasten, sillä kaiutin oli sijoitettu siihen.
Pelipuhelimen muistikorteille tallennetut pelit olivat myös laittomille pelikopioijille helppo markkina.
Siitä huolimatta tuotetta markkinoitiin näyttävästi, jopa ronskisti. Niklas Nylundin mukaan N-Gagen markkinointi oli hyvin toksista.
– Puhelinta markkinoivat erilaisissa tapahtumissa ryhmä vähäpukeisia ”booth babeseja” eli myyntityttöjä.
Maaliskuussa 2004 Britannian mainontaa vahtiva toimielin kielsi neljä pelipuhelimen mainosta. Niitä pidettiin paitsi seksistisinä, myös väkivaltaan kannustavina.
Nokia yritti kehittää N-Gage -tuoteperhettä usean vuoden ajan. Lopulta koko hanke päätettiin ajaa alas vuonna 2009.
On arvioitu, että hankkeesta tuli Nokialle noin 250 miljoonan euron tappiot. Alkuperäistä N-Gagea myytiin noin miljoona kappaletta, mutta siitäkin määrästä suuri osa meni Kiinan ja kehitysmaiden halpamarkkinoille.
Tutkija Nylund arvioi Nokian lähteneen soitellen sotaan. Etenkin yrityskulttuurissa oli eroa.
– Markkinajohtaja Nintendon konsepti perustui siihen, että ei hätiköidä, vaan tehdään pitkäjänteisesti. Nokialla taas ajateltiin, että valmista tulee nopeasti.
Nylund on pannut merkille, että hankkeen epäonnistumisesta on syytetty suunnittelijoita ja insinöörejä.
– Suurin ongelma oli se, että lähdettiin keskeneräisillä tuotteilla markkinoille. Se sulki potentiaalisia asiakkaita ulkopuolelle: konseptia suunniteltiin liikaa nuorille miespelaajille.
Aikaansa edellä
Lauantaina Tampereen Vapriikin Galleriassa avautuu näyttely N-Gagen historiasta. Paikan päältä löytyy muun muassa neljä konsolia kävijöiden kokeiltaviksi.
Hanke alkoi vuonna 2017, jolloin Nylund oli rakentamassa pysyvää näyttelyä Pelimuseolle. N-Gage alkoi kuitenkin houkutella tutkijaa siinä määrin, että syntyi ajatus omasta näyttelykokonaisuudesta. Tuota alettiin toteuttaa vuonna 2019.
Pian Nylund tapasi kehitystyössä mukana olleita tekijöitä sekä Tampereen yliopiston tutkijoita, jotka kaikki lähtivät mielellään avuksi.
– Totesimme yhdessä, että tämä on jäänyt hyvin vähälle käsittelylle. Lähdimme purkamaan ongelmaa: näyttelyn ydin oli rakennettava sille kysymykselle, että miksi tuote epäonnistui.
Kaksi vuosikymmentä myöhemmin voi ajatella, että N-Gage oli monella tavalla jopa aikaansa edellä. Nokian kalliin flopin jälkeen Suomeen syntyi mobiilipeliosaamista, kuten Rovion Angry Birds ja Supercellin Clash of Clans.
– Kiirehtiminen, suunnitteluvaiheen puutteellisuudet ja yksipuolinen markkinointi johtivat sitten siihen, että N-Gagelle kävi miten kävi.
Oletko pelannut N-Gagella? Voit kommentoida aihetta 8. lokakuuta kello 23:een asti.
Uutista päivitetty kello 13.25: Korjattu N-Gagen toiminnan päätösvuosi sekä täsmennetty näyttelyprojektin alkuvaiheita.