Asumisoikeusasumisasuminen herättää suurta kiinnostusta, mutta siitä huolimatta koko järjestelmää ollaan sulkemassa.
Asumisoikeusasuntoa (ASO) jonottaa tällä hetkellä 22 400 ihmistä. Määrä on varsin huomattava, sillä ASO-asuntoja on runsas 54 000. Suurin kiinnostus on kalliiden alueiden eli Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun kohteisiin.
Jonossa pysyminen edellyttää vajaan kymmenen euron maksua. Jonotusnumero on voimassa kaksi vuotta.
Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelman linjaus tarkoittaa uusien asumisoikeusasuntojen (ASO) rakentamisen loppumista.
Omistus- ja vuokra-asumisen välimuodoksi 30 vuotta sitten luotu järjestelmä suljetaan niin, että uusia lainahakemuksia voidaan jättää tämän vuoden loppuun saakka. Viimeiset lainapäätökset on tehtävä ensi vuoden loppuun mennessä.
ASO-asunnoissa asuu 109 000 ihmistä.
Aktiivi: ASO-järjestelmää pitää remontoida
Suomen asumisoikeusasukkaat -yhdistyksen kunniapuheenjohtaja ja ASO-aktiivi Eric Hällström suhtautuu ristiriitaisesti päätökseen lopettaa uusien kohteiden rakentaminen. Hänen mielestään järjestelmää ei saisi rapauttaa saati lopettaa, mutta korjauksia siihen tarvittaisiin.
– Uudisrakentamisen voisi panna tauolle moneksi vuodeksi. Se olisi oikeudenmukaista meitä nykyisiä asukkaita kohtaan, hän sanoo.
Hällström suomii ankarasti ASO-asuntoja omistavia yhtiöitä siitä, että taloyhtiöiden taloustilannetta ei riittävästi avata asukkaille. Erityisesti arvostelua herättää se, että ASO-asukkaat käytännössä rahoittavat uusien kohteiden rakentamisen, vaikka kokevat jo kertaalleen maksaneensa oman kohteensa asunnot.
Asukkaille jää epäselväksi, milloin oman asunnon ja talon velat on maksettu ja kuinka paljon rahoitetaan muiden kohteiden rakentamis- ja korjauskuluja. Hällströmin mukaan järjestelmän sisäinen kulujen tasausjärjestelmä on myös salaus- ja kasausjärjestelmä, jossa hyvien sijaintien asukkaat rahoittavat muita kohteita.
– Uudishankkeita tekevät ja suunnittelevat yhtiöt eivät ole arvioineet pätkääkään sitä, miten me asukkaat pystymme kaiken rahoittamaan, Hällström moittii.
ASO-asumisesta kirjaa kirjoittava Hällström laskee, että asumisoikeusasuminen tulee pitkällä ajalla 2,3 kertaa omistusasumista kalliimmaksi. Omakohtaista kokemusta on.
– Suoraan sanoen kammottaa todellisuus mitä excel-taulukossa seurataan. Joka aamu väistämättä vaimoni kanssa keskustelut pyörähtää siihen, että milloin tästä joudutaan lähtemään.
Hällströmien kuukausivastike nousi tänä vuonna sata euroa. Eric Hällström puhuu tosin vastikkeen sijasta vuokrasta, koska hänestä asukkaita kohdellaan kuin vuokralaisia, jotka eivät esimerkiksi saa valita omia asukasedustajiaan taloyhtiön johtoelimiin. Yhtiökokouksessakaan ei ole asukkaiden edustaja.
Arvostelusta huolimatta ASO-järjestelmässä on paljon hyvääkin. Esimerkiksi talojen sijainnit ovat usein erinomaisia ja niihin pääsee asumaan edullisesti. Vuokra-asumiseen verrattuna etuna on myös irtisanomissuoja.
ARAssa pidetään asumisoikeusasumista yhtenä keinona torjua asuinalueiden eriytymistä eli segregaatiota. Järjestelmä onkin osaltaan turvannut työvoiman saamista alueilla, joilla muuten asumiskulut voisivat olla ylivoimaisia.
Hällströmit ovat asuneet 16 vuotta Helsingin Pikku-Huopalahdessa 1994-luvulla rakennetussa terassitalossa, ”postmodernismin helmessä”. Tilavalle terassille he ovat luoneet kukoistavan puutarhan, joka korvaa käytännössä kesämökkiä.
Mitä ASOn tilalle?
Asumisoikeusasuntojen rakentamisen rahoitusta ja uusien asukkaiden jonotusjärjestelmää hoidetaan valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAssa. Sen ylijohtaja Hannu Rossilahti on seurannut asuntopolitiikkaa vuosikymmeniä.
Hän muistuttaa, että ARAn tehtävänä on toteuttaa sellaista asuntopolitiikkaa, jota kulloinenkin eduskunta ja hallitus ”keskimäärin neljän vuoden välein uudestaan linjailevat”.
Nyt yksi järjestelmä on sulkeutumassa, mutta mitä on tulossa sen tilalle?
– No, siitä ei ole käyty keskustelua. Tämmöistä tämä asuntopolitiikka meillä Suomessa on ollut, Rossilahti napauttaa.
Rossilahti toivoo, että Suomessa keskusteltaisiin enemmän siitä, miten voidaan varmistaa kohtuuhintaisen asumisen mahdollisuuksia.
– Meidän asuntopoliittinen keskustelu on supistunut uskomaan, että markkinat hoitavat asuntokysymykset.
Hän kehottaa miettimään yli puoluerajojen, miten ”kansakunta aikoo pärjäillä ja kehittyä tulevaisuudessa” ja miten asuntopolitiikka voisi tukea yhteiskunnan tasapuolista kehitystä ja esimerkiksi väestö- ja perhepolitiikkaa.
Asuntokysymyksistä vastaava ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) on perustellut ASO-järjestelmän sulkemista sillä, että hänen mukaansa se ei ole paras mahdollinen tapa tukea kohtuuhintaista asumista.
– Hallitusohjelmassa pyritään kohdistamaan korkotuettu asuminen mahdollisimman tehokkaasti kaikkein hädänalaisimmille ihmisille, hän sanoo.
ASO-asunnoissa ostetaan asumisoikeus rakennuttajayhtiön omistamaan asuntoon. Kerran maksettava asumisoikeusmaksu on noin 15 prosenttia rakennuskustannuksista. Pääkaupunkiseudulla tämä tarkoittaa muun muassa asunnon koosta riippuen 8 000–70 000 euroa.
Kuopion on valmistumassa vuoden loppuun mennessä lisää aso -asuntoja. Ne voivat jäädä viimeisimmiksi.
Mikä olisi sinun mielestäsi paras järjestelmä kohtuuhintaiselle asumiselle? Voit keskustella aiheesta 20.10. kello 23:een saakka.