Taloudellisten vaikeuksien keskellä työnsä aloittaneilla hyvinvointialueilla on oikeus saada lisärahoitusta valtiolta, mikäli sillä ei ole tarpeeksi rahaa riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden tai pelastustoimen palvelujen järjestämiseen.
Lisärahoitukseen liittyy kuitenkin tiukkoja ehtoja ja raskas arviointiprosessi, joka kaventaa hyvinvointialueen omaa päätösvaltaa asioistaan.
Vantaalla lisärahoituksen hakeminen on nyt vakavassa harkinnassa.
– Näyttää siltä, että tulen esittämään, että osa ensi vuoden alijäämästä katettaisiin lisärahoituksella. Lisärahoituksen tarpeen selvittäminen on vielä kesken, mutta se on kymmeniä miljoonia euroja, sanoo Vantaan ja Keravan hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö.
Aronkydön mukaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ei selviä ensi vuonna lakisääteisistä tehtävistään, mikäli rahaa ei tule lisää joko valtiolta tai korkeakorkoisena lainana pankista.
Asiasta päättää aluevaltuusto, joka käsittelee ensi vuoden talousarviota joulukuussa.
Kyseessä olisi ensimmäinen hyvinvointialue, joka käyttäisi lakiin kirjattua mahdollisuutta pyytää lisärahoitusta.
Hattu kourassa valtion luokse meneminen käynnistäisi menettelyn, jossa valtiovarainministeriön asettama valmisteluryhmä arvioi rahoituksen saamisen edellytyksiä, lisärahoituksen määrää sekä hyvinvointialueelle asetettavia ehtoja.
Tiukan syynin alle joutumisen on tarkoitus ehkäistä sitä, että alueet pyytäisivät lisärahoitusta liian kevein perustein.
Aronkytö ei ole asiasta huolissaan.
– Ennemminkin on hyvä, että valtio rahoittajana ja päämiehenä tulee tarkastelemaan tilannetta ja me pystymme perustelemaan tämän tilanteen, joka meillä on rahoituksen suhteen. Kyllähän se haastaa kansanvaltaa, mutta sehän on hyvä, että näitä asioita ryhdytään nyt selvittämään, Aronkytö sanoo.
Kuluvan vuoden budjetissa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen alijäämä on ennusteen mukaan 62 miljoonaa euroa. Ensi vuodelle Aronkytö ennakoi samaa luokkaa olevaa tai jopa suurempaa alijäämää, mikäli valtiolta ei tule lisärahoitusta.
Aronkytö: ”Olemme tehneet kaikkemme”
Monilla alueilla on kerrottu kipeistä säästöohjelmista, joilla alueet pyrkivät saamaan taloutensa tasapainoon.
Aronkydön mukaan Vantaan ja Keravan tilanne eroaa monesta muusta alueesta siten, että säästötoimet on tehty jo edellisen vuosikymmenen aikana.
– Me olemme tehneet kaikkemme ja toimimme täällä tehokkaasti, mutta tämäkään ei riitä. Vantaan ja Keravan kuntien sosiaali- ja terveystoimet ovat olleet melkein Suomen halvimpia ennen hyvinvointialuejärjestelmään siirtymistä. Siirtymäkauden rahoitus jäi meidän kohdallamme liian matalalle tasolle, Aronkytö perustelee.
Mikäli palveluiden toteuttaminen ei ole muuten mahdollista, olisi valtion lopulta pakko järjestää alueelle sen palveluiden hoitamiseen vaadittavat rahat.
Lisärahoituksen myöntäminen alueille hankaloittaisi entisestään hallituksen säästötavoitteiden toteutumista.
Kaksi kertaa kolmen peräkkäisen tilikauden aikana toistuessaan lisärahoitus johtaisi tiukempiin toimiin ja hyvinvointialueen arviointimenettelyn käynnistymiseen, jossa arvioitaisiin myös mahdollisuuksia hyvinvointialueiden yhdistämiseen.
Lisäksi hallitus kaavailee muuttavansa lakia tulevaisuudessa niin, että jo ensimmäinen lisärahoituspyyntö johtaisi selvitykseen siitä, pitäisikö hyvinvointialueita yhdistää.
Muualta ei vielä toiveita lisärahoituksesta
Muilta hyvinvointialueilta ei ole toistaiseksi kuulunut viestejä lisärahoituspyynnön harkitsemisesta.
Etelä-Savon hyvinvointialueella on alueista isoin alijäämä henkilöä kohden laskettuna, mutta hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä sanoo alueen turvautuvan muihin keinoihin ennen lisärahoituksen pohtimista.
– Rahoituksessa on tällä hetkellä muita asioita, joita jumpataan ennen lisärahoituspyyntöä. Olemme esimerkiksi viime viikolla kirjelmöineet valtiovarainministeriöön siitä, että meidän lähtörahoituksemme taso on muodostunut hieman vääräksi, eli kaikki viime vuoden kustannukset eivät näytä siirtyneen hyvinvointialueen rahoitukseen, Seppälä sanoo.
Grafiikan luvut perustuvat hyvinvointialueiden Valtiokonttorille esittämiin tilinpäätösennusteisiin. Arviot muuttuvat vielä vuoden mittaan.
Alueella on myös hyväksytty 45 miljoonan euron sopeutusohjelma seuraavalle parille vuodelle, mutta sekään ei Seppälän mukaan kokonaisuudessaan riitä.
Alueella aloitettiin myös vuoden kolmannet yhteistoimintaneuvottelut ja varsinkin hallinnon henkilöstöä suunnitellaan vähennettäväksi.
Suurin alijäämä kokonaisuudessaan on kertymässä Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle, jossa ennakoidaan 106 miljoonan euron alijäämää.
Hyvinvointialuejohtaja Tarmo Martikainen uskoo alueen kuitenkin pääsevän talouden tasapainoon ilman lisärahoituksen pyytämistä.
– Olemme yksi sirpalealueista, joissa palveluiden ja palveluverkon yhtenäistäminen on tekemättä, eli meillä on se potentiaali vielä saavuttamatta, Martikainen sanoo.
Varsinais-Suomen hyvinvointialue aikoo säästää noin 55 miljoonaa euroa vuosittain seuraavan kolmen vuoden aikana.
Hyvinvointialueiden rahoitukseen tehdään myös jälkikäteistarkastus vuonna 2025 vuoden 2023 toteutuneiden lukujen pohjalta, eli hyvinvointialueiden rahoituksen odotetaan nousevan.
Hyvinvointialueilla edessä vaikeat vuodet
Yhteensä hyvinvointialueiden alijäämän ennakoidaan paisuvan kuluvan vuoden aikana 1,2 miljardiin euroon. Hyvinvointialueiden olisi katettava kertyneet alijäämät vuoteen 2026 mennessä.
Hyvinvointialueiden lähtötilannetta vaikeuttaa erityisesti juuri ennen aloitusta voimakkaasti kiihtynyt inflaatio, sote-alan palkkoja nostava palkkaratkaisu sekä korona-aikana kertynyt hoitovelka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen kertoo.
– Tällä hetkellä alijäämien tarkastelu ei oikeastaan kerro siitä, miten tämä uudistus toimii. Rahoituksen taso on määräytynyt aika lailla sen perusteella, mitä kunnat ovat toteuttaneet aikaisemmin. Nyt siirrytään hiljalleen tarveperustaiseen rahoitusmalliin, joka ottaa huomioon hyvinvointialueen tarpeet, Tynkkynen sanoo.
Tynkkysen mielestä johtopäätösten tekemiseen kaivataan nyt malttia.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen johtaja Timo Aronkytö uskoo, että hänen johtamansa hyvinvointialue ja suurin osa muista alueista saavat taloutensa tasapainoon vuoteen 2027 mennessä.