Ratkaisujen etsintä Helsingin areenan eli entisen Hartwall-areenan käyttöön saamiseksi jatkuu. Venäläisomisteinen areena on seissyt toimettomana helmikuusta 2022 lähtien.
Helsingin Sanomien tietojen mukaan hallin venäläisomistajat, pakotelistatut oligarkit Gennadi Timtšenko ja Roman Rotenberg, ovat antaneet areenalle myyntiluvan syyskuussa.
EU:n pakotelainsäädäntö estää kaupan edelleen. Kaupan sallivaa poikkeuslupaa ei tällä hetkellä voida antaa, sillä sellaisen sallivan EU-artiklan määräaika umpeutui jo toukokuussa.
Este saattaa kuitenkin poistua, jos EU:n 12. pakotepaketista saadaan päätös aikaiseksi loppuvuodesta.
Artiklalle voidaan hankkia jatkoaikaa, jos Eurooppa-neuvosto näin päättää. Tämä voi tulla käsittelyyn, kun EU:ssa aletaan puida uutta Venäjän vastaista pakotepakettia.
– Nyt kun 12. pakotepaketista aletaan keskustella, voi asia olla siinä yhteydessä esillä. Tietysti se edellyttää jäsenmaiden yksimielistä päätöstä siitä, että kyseisen artiklan määräaikaa jatketaan, kertoo ulkoministeriön pakotetiimin tiiminvetäjä Pia Sarivaara STT:lle.
Jos määräaikaa jatketaan, sen jälkeen ulkoministeriö voi Sarivaaran mukaan myöntää poikkeusluvan tämäntyyppisissä tilanteissa.
– Tietysti tässä kyseisessä tapauksessa on Suomen edun mukaista, että kyseinen omaisuus voidaan myydä, eli saadaan tilanteelle ratkaisu.
”Ymmärtääkseni muissa EU-maissa vastaavia tilanteita”
Syksyllä mahdollisesti käsittelyyn tulevan pakotepaketin sisällöstä ei ole vielä mitään selvyyttä, joten mahdollinen artiklan jatkoaika on tässä vaiheessa pelkkää spekulaatiota. Ajatukselle kuitenkin todennäköisesti löytyy kannatusta, arvellaan UM:ssä.
Sarivaaran tietojen mukaan myös muissa jäsenmaissa on vastaavantyyppisiä tilanteita, joten muutkin jäsenmaat saattavat kannattaa muutosta.
– Luulen, että se on kuitenkin EU:n ja jäsenmaiden etu, että tällaisia tilanteita saadaan ratkaistua. Etenkin näissä tapauksissa, joissa pakotteiden tarkoitus joka tapauksessa toteutuu, eli pakotelistatun varat säilyvät jäädytettynä, Sarivaara sanoo.
Sarivaara ei kommentoi STT:lle tarkemmin muiden jäsenvaltioiden tilannetta ja pakotelistoilla olevien niissä mahdollisesti jäissä olevia omistuksia.
Jos Helsinki-hallin kauppa toteutuisi, venäläisomistajille kuuluva kauppasumma jäisi Suomeen jäädytettynä summana siihen asti, että pakotteet jonain päivänä raukeavat.
– Myynnistä saadut varat jäädytetään tilanteessa, jossa osakkeet myydään, eli tavallaan tapahtuu jäädytettyjen varojen muodonmuutos. Jäädytetyt osakkeet muuttuvat jäädytetyksi kauppasummaksi jäädyttävän viranomaisen tilillä, Sarivaara sanoo.
Sarivaaran mukaan pakotteet on tarkoitettu väliaikaiseksi toimeksi ja ne poistetaan, kun sille on peruste. Sitä ennen edessä on kuitenkin ”pitkä prosessi”.
UM:n mukaan viranomaisten suunnalta esteet kaupan toteutumiselle voivat kaatua ennen vuoden loppua.
– Vaikea sanoa. Voisi ajatella, että 12. pakotepaketti tulisi vielä tämän vuoden aikana, siitä voisi lähteä, mutta toinen asia on tietysti kauppaneuvotteluiden eteneminen, Sarivaara sanoo.
Pakkolunastus voi olla vuosien savotta
Jos venäläisomistajat eivät sittenkään myisi areenaa, yhdeksi vaihtoehdoksi viranomaisille jäisi lunastuslain nojalla tehtävä pakkolunastus. Valitusaikoineen tämä prosessi olisi kuitenkin pitkäkestoinen, minkä takia areenan myyntiä on pidetty toivottavampana ratkaisuna.
Voimassa olevan lunastuslain mukaan halli voitaisiin lunastaa, jos yleinen etu sitä vaatii. Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Jari Salila kertoo STT:lle sähköpostitse, ettei lupaa tähän voida myöntää, jos lunastuksen tarkoitus voidaan yhtä sopivasti saavuttaa jollain muulla tavalla tai jos lunastuksesta yksityiselle edulle koituva haitta on suurempi kuin siitä yleiselle edulle saatava hyöty.
– Yleisen lunastusperusteen lisäksi Suomen lainsäädännössä on erityisiä lunastusperusteita. Oikeusministeriö ei ota kantaa siihen, mihin lakiin lunastus mahdollisesti voitaisiin perustaa ja voitaisiinko lunastuslupa asiassa myöntää. Lunastuksesta on mahdollista säätää myös erillislaissa, Salila kirjoittaa.
Pakkolunastusprosessin kestosta muutoksenhakuineen on Salilan mukaan mahdotonta antaa yleispätevää arviota ratkaisujen tapauskohtaisuudesta johtuen, mutta siihen voisi upota vuosia.
– Karkea haarukka menettelyn kokonaiskestolle voisi olla 1–4 vuotta, Salila kertoo.
Voit keskustella aiheesta 6. lokakuuta 2023 kello 23:een asti.