Jääkiekon SM-liiga on mullistusten edessä. Suomalaisen seurakiekkoilun uuden järjestyksen ympärillä leijailee vielä lukemattomia kysymyksiä. Keskiviikkona liiga kertoi yllättäen, että uusia lisenssihakemuksia otetaan sittenkin vastaan ensi kaudelle nykyisten pääsarjaseurojen ulkopuolelle.
Torstaina Kiekko-Espoo vahvisti ensimmäisenä hakevansa paikkaa SM-liigasta kaudeksi 2024–25. Jokerit sen sijaan ilmoitti heti, ettei aio hakea lisenssiä.
Kysyimme jääkiekkoihmisiltä, millaisella sarjajärjestelmällä suomalaista huippujääkiekkoa pitäisi jatkossa pelata.
Yle Urheilun asiantuntija Topi Nättinen pelasi urallaan lähes 300 SM-liigaottelua, mutta ei koskaan päässyt kokemaan, miltä tuntuu pelata sarjapaikan puolesta. Hänen mallissaan liigan ja toiseksi korkeimman sarjatason joukkueet tuodaan yhteisen tv-sopimuksen alle 12 joukkueen sarjoihin.
– Päädyin tähän, sillä mielestäni suomalaisista seuroista löytyy olosuhteineen 24 sellaista, jotka tässä mallissa voisivat pelata. Sarjoilla olisi sama tv-sopimus, josta liigassa pelaavat saisivat isomman rahan. Liigojen nimet voisi kaupallistaa, Nättinen ehdottaa.
Kahdentoista joukkueen sarjassa panokset pysyisivät tapissa loppuun saakka. Vain sijoille 9. ja 10. sijoittuneiden kaudet päättyisivät runkosarjaan, kun kahdeksan parasta pääsisivät suoraan puolivälieriin.
Nättisen mukaan suurin ongelma ei ole itse sarjajärjestelmä, vaan kuinka siihen nykyisestä mallista päästään.
– Jos maailma alkaisi tänään, 12+12 joukkueen sarjat olisivat paras ja selkein vaihtoehto. Uskon, että ratkaisu löytyisi.
Yle Urheilun jääkiekkotoimittaja Jussi Paasin malli on lähellä Nättisen vastaavaa. Ero tulee karsintatavassa, jossa peräti kuusi joukkuetta mittelisi kahdesta liigapaikasta.
– Urheiluromanttisesti lähestyttynä ratkaisu on helppo. SM-liiga ja kaikki härmän jääkiekkosarjat on välittömästi avattava urheilulliselle kilpailulle. Jos pyyhkii romantiikan silmistä, on asia paljon monimutkaisempi, Paasi sanoo.
– Ennen liigan sulkemista suuri osa seuroista teki tappiota. Mitä seuroille olisi tapahtunut, jos liigaa ei olisi suljettu? Tällä hetkellä suurin osa tekee voittoa, pitkältä tv-sopimusrahojen ja valitettavasti myös tyhjennysmyyntien turvin.
Nättinen ja Paasi näkevät molemmat uuden järjestelmän käytäntöön panemisen vaikeimpana kysymyksenä. Muutoksille tarvittaisiin todennäköisesti aikaa useampi vuosi.
– Näitä on kiva pyöritellä ja pohtia, mutta voimmeko uhrata kaksi kautta sille, että saamme 12+12 joukkuetta aikaan, Nättinen pohtii.
– Ehkä kohti 12 joukkueen pääliigaa voisi mennä kausi kerrallaan. Vaikka niin, että nykyisessä 15 joukkueen sarjassa kaudella 2024–25 viimeiseksi jäänyt putoaisi suoraan ja toiseksi viimeinen karsisi alemman sarjan voittajaa vastaan klassisella paras seitsemästä -sarjalla. Joka kevät karsittaisiin yksi joukkue liigasta pois. Kun seurojen lukumäärä olisi 12, toteutettaisiin esittämäni malli, Paasi ehdottaa.
Yle Urheilun asiantuntija Ismo Lehkonen on valmentajana nähnyt useat karsinnat eri sarjatasoilla. Hän avaisi pääsarjan mahdollisimman nopeasti.
– Diktaattorimainen rykäisyni on, että tästä päivästä eteenpäin ilmoitetaan saman tien, että viimeinen putoaa liigasta pois. Numerolle 15 sanotaan kiitos ja näkemiin ja annetaan laskuvarjorahaa. Toiseksi viimeinen karsii liigapaikasta Mestiksen voittajan kanssa, Lehkonen sanoo.
Lehkosen mukaan niin sanottu laskuvarjoraha liigasta putoajalle voitaisiin rahoittaa tv-sopimuksesta. Hän on lopen kyllästynyt suljetun sarjan häntäpään kilpailullisuuden vähyyteen sekä keskusteluun puitteista, rahasta ja muista liigan vaatimista kriteereistä.
– Luulen, ettei tapahdu yhtään mitään. Kriteerit ovat porsaanreikä, joiden avulla voi sanoa, että kiitos ja ei tänä vuonna. Se on niin naurettava korulause kuin olla voi. Sanon, että turpa kiinni ja sarjat auki.
Leijonien päävalmentaja Jukka Jalonen kertoi Yle Urheilulle omia ajatuksiaan sarjajärjestelmästä aiemmin tänä vuonna.
– Vasta se lisää aitoa kilpailua, että on mahdollisuus nousta ja vaara pudota. Suosittelisin, että rakennetaan kaksi laadukasta sarjaa, Liiga ja Mestis. Mikä se tapa sitten olisi, sitä voisi fiksata, mutta mielestäni voisi olla niin, että joka vuosi Liigan heikoin putoaisi ja Mestiksen paras nousisi.
Liigan joukkuemäärää Jalonen ei supistaisi yhtä vahvasti kuin Nättinen ja Paasi.
– Olen realisti. Se ei tule onnistumaan, että liigasta pudotettaisiin kolme tai viisi joukkuetta. 14 joukkoon olisi kilpailua.
Vastauksia kysymyksiin SM-liigan tulevaisuudesta saadaan mahdollisesti jo ensi viikolla SM-liigan yhtiökokouksen yhteydessä.
– Kaikki tulevaisuuden sarjamalleihin liittyvät kohdat eivät tule olemaan valmiita vielä 12. päivä, mutta tiettyihin keskeisiin asioihin pyrimme antamaan tuolloin vastauksia. Nuo ratkaisut tulevat olemaan perusta, joiden varaan tulevaisuustyön viimeisiä vaiheita rakennetaan, SM-liigan puheenjohtaja Heikki Hiltunen kuvaili keskiviikkona.